Uskontotieteen dosentti Tuomas Martikaisen mukaan tilastot toimivat huonosti maahanmuuttajaväestön uskontotaustan mittarina. Tilastokeskuksen mukaan kolme neljästä ulkomailla syntyneestä ei ole Suomessa minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Vaikka kattavaa tutkimustietoa maahanmuuttajien uskonnollisuudesta ei ole, Martikainen on tehnyt siitä oman arvionsa. Hän arvioi, että 53–61 prosenttia maahanmuuttajista on Suomessa kristittyjä. Heitä on siis noin kaksi kolmasosaa tai vähintään puolet ulkomailla syntyneistä.
Muslimien osuus on Martikaisen mukaan 17–19 prosenttia. Muiden uskontojen osuus jää noin kymmeneen prosenttiin.
– Voidaan olettaa, että kuka tänne tuleekin, hän on todennäköisesti keskivertokansalaista uskonnollisempi. Suomi on yksi maailman maallistuneimmista maista, Martikainen sanoo.
Hänen arviossaan on hyödynnetty muun muassa tietoja maahanmuuttajien lähtömaan uskontojakaumasta sekä tilastoja muiden kuin suomenkielisten maahanmuuttajien määrästä. Uskontotaustan arviointia vaikeuttaa muun muassa entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneiden suuri määrä.
25 viime vuoden aikana voimakkaasti kasvanut maahanmuutto on Martikaisen mukaan lisännyt uskontokuntien sisäistä moninaisuutta ja synnyttänyt myös kokonaan uusia uskonnollisia yhteisöjä.
– Kaikki merkit viittaavat siihen, että uskonnollinen monimuotoisuus tulee selvästi kasvamaan keskipitkällä aikavälillä. Maahanmuuttoa koskevat kysymykset koskettavat yhä useampia paikkakuntia. Julkisuudessa maahanmuuttajien uskonto nousee esiin usein ongelmien kautta. Suuri osa monimuotoisuudesta jää valtaosalta kansalaisilta näkemättä, Martikainen sanoo.
Martikainen puhui torstaina Etnisten suhteiden foorumissa Helsingissä. Foorumin järjesti Etnisten suhteiden neuvottelukunta, joka on valtioneuvoston nimittämä maahanmuuttopolitiikan asiantuntijaverkosto.