Uusimmat ääri-islamistien terrori-iskut Ranskassa ovat jälleen nostaneet eurooppalaisten huulille kysymyksen siitä, onko tekojen ennalta ehkäisemiseksi tehtävissä mitään.
Viimeisimmässä veitsi-iskussa terroristi tappoi torstaina kolme ihmistä Notre Damen kirkolla Nizzassa. Poliisi otti epäillyn tekijän kiinni heti ammuttuaan häntä. Epäiltyä 21-vuotiasta tunisialaismiestä hoidetaan ranskalaisessa sairaalassa. Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan tekoon liittyen on pidätetty myös 47-vuotias tunisialaismies.
Pari viikkoa aiemmin 18-vuotias tšetšeenimies katkaisi lähellä Pariisia kaulan opettajalta, joka oli näyttänyt oppilailleen Muhammed-pilakuvia kertoessaan heille sananvapaudesta.
Huolta on myös siitä, rantautuuko vastaava terroritoiminta laajemmin Suomeen. Psykologi, uskontotieteilijä ja Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori Teemu Pauha ei pidä riskiä kovin suurena, vaikka korostaa, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.
Pauha on tutkinut suomalaismuslimien kansallista ja uskonnollisista identiteettiä. Hän sanoo Kotimaa24:lle, että on hyvin tärkeää erottaa ääriajattelu ja väkivaltainen ääritoiminta toisistaan. Halu horjuttaa ja muuttaa yhteiskuntaa on hänen mukaansa kaikille nuorille varsin tyypillistä.
– Väitöskirjaa varten haastattelemistani nuorista suomalaismuslimeista monet kuvasivat itseään ääriajattelijoiksi, koska he haluavat ottaa islamin huomioon kaikessa toiminnassaan. Silti he eivät hyväksyneet väkivaltaa.
– Moni esitti kovaa kritiikkiä esimerkiksi USA:n ja Israelin roolista maailmanpolitiikassa, mutta se kanavoitui rakentavaksi kansalaistoiminnaksi kuten mielenosoituksiksi, Pauha sanoo.
Hänen mukaansa ääri-islamistisen terrorin ennaltaehkäisemisen näkökulmasta onkin keskeistä, voivatko muslimit ilmaista länsimaisessa yhteiskunnassa ajatuksiaan rakentavilla keinoilla.
Joukkoon kuulumattomuus radikalisoi
Suomalaisten muslimien keskuudessa on sekä riskitekijöitä että ehkäiseviä tekijöitä sille, että ääriajattelu muuttuisi meillä väkivaltaiseksi.
Teemu Pauhan mukaan suurimman uhan muodostaa se, että nuoret muslimit eivät koe olevansa hyväksyttyjä yhteiskunnan jäseniä, vaikka he olisivat syntyperäisiä suomalaisia. He kokevat uskontonsa vuoksi paljon syrjintää.
Tutkimusten mukaan yksi keskeinen syy lähteä Suomesta Isisin vierastaistelijaksi on ollut, ettei henkilö ole kokenut muslimina olevansa täysin hyväksytty suomalainen. Kyselytutkimukset osoittavat, että Suomessa suhtaudutaan islamiin huomattavasti kielteisemmin kuin muualla Pohjois-Euroopassa.
Toisaalta väkivaltaista ääritoimintaa Suomessa ennaltaehkäisee se, että muslimit luottavat täällä viranomaisiin ja yhteiskunnan instituutioihin enemmän kuin muualla Euroopassa.
– Muslimit kokevat, että he voivat kertoa Suomessa poliisille kohtaamastaan syrjinnästä ja siihen puututaan asianmukaisesti. Tämä ehkäisee tehokkaasti radikaalia toimintaa.
Ensikäden kenttätutkimusta islamistiterroristien parissa muun muassa Afganistanissa tehnyt antropologi Scott Atran on pitänyt pienryhmädynamiikkaa suurimpana selittäjänä sille, miksi joku radikalisoituu. Ääriliikkeisiin päädytään lähinnä vain, jos joku läheinen on jo niissä mukana.
– Sama ilmiö näkyy myös sotilaspsykologiassa. Eivät ihmiset lopulta lähde taistelemaan tai varsinkaan pysy taistelukentällä ensisijaisesti jonkin ideologian vuoksi, vaan siksi, että kaveria ei jätetä, Pauha sanoo.
Tutkijat ovat kysyneet myös, mitkä seikat vaikuttavat siihen, hyväksyykö ihminen väkivaltaisen uskonnon puolustamisen. Tulosten mukaan henkilökohtainen uskonnollisuus ennaltaehkäisee väkivallan hyväksymistä, mutta yhteisöllinen aktiivisuus lisää sitä.
– Kun ihminen kokee, että hänen yhteisönsä vakaumus on uhattuna, hän on valmis puolustamaan sitä vaikka väkivalloin.
Islam muuttuu Euroopassa
Entä onko länsimainen ihmisoikeusajattelu uhattuna, kun Eurooppaan muuttaa yhä enemmän muslimeja?
– Henkilökohtaisesti en ole tästä huolissani. Jotta näin kävisi, äärikonservatiivisen islamin tulkinnan pitäisi vahvistua huomattavasti enemmän kuin nyt vaikuttaa todennäköiseltä, Teemu Pauha sanoo.
Lisäksi hän muistuttaa, että islam muuttuu Euroopassa. Monien nuorten uskontulkinta poikkeaa merkittävästi edellisten sukupolvien tulkinnasta.
– Haastattelemani musliminuoret pitävät monia vanhempiensa patriarkaalisia uskonnollisia käsityksiä Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kulttuuriin liittyvinä, eivät aitoon islamiin kuuluvina. Niinpä nykymuslimin ei tarvitse niitä noudattaa.
”Suomalaisen konservatiivimuslimin arvomaailma on lähempänä lestadiolaista kuin al-Qaidaa”
Teemu Pauha on väsynyt kysymykseen, onko islamistiterrorismissa kyse uskonnosta vai ei. Kyse ei ole joko tai -asiasta.
Islamin kirjallisista lähteistä on toki mahdollista löytää perusteet väkivallalle, jolloin voidaan puhua uskonnollisesti motivoituneesta väkivallasta.
– Kyse on kuitenkin islamin tulkinnasta. On vaikea sanoa, onko islam silloin väkivallan syy.
Pauha peräänkuuluttaa uskontolukutaitoa ja sen ymmärtämistä, että arvokonservatismi ei ole yhtä kuin väkivaltainen terrorismi.
– Suomalaiset eivät ajattele, että kristittyjen konservatiivinen uskontulkinta tai arvomaailma johtaisi väkivaltaiseen toimintaan. Sama pitäisi ymmärtää islamin kohdalla.
Suomalaisen konservatiivimuslimin arvomaailma on Pauhan mukaan lähempänä helluntailaista tai lestadiolaista ajattelua kuin vaikkapa äärijärjestö al-Qaidan ajattelua.
– Edes salafismi ei ole yhtä kuin väkivaltainen ääritoiminta. Valtaosa salafistimuslimeista haluaa lähinnä pitää etäisyyttä yhteiskuntaan. Eivät he halua muuttaa sitä väkivaltaisesti, Pauha sanoo.
Täydennetty 30.10. kello 18.20. Lisätty tietoja Nizzan iskun tekijästä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.