Tutkielma: Haavoittuvien ihmis­ryhmien huomioiminen on tärkeää itse­tuhoisuuden ehkäisemiseksi pandemia-aikoina

Kuva: Olli Seppälä

Itsetuhoisuuden esiintyvyys on koronapandemian aikana erityisen suurta transsukupuolisilla sekä psyykkistä ja fyysistä kaltoinkohtelua kokeneilla. Haavoittuvien ihmisryhmien huomioiminen on tärkeää pandemian aikaisen itsetuhoisuuden ehkäisemiseksi.

Muun muassa näin totesivat johtopäätöksissään Eetu Laitinen ja Terhi Talvitie, jotka tekivät Tampereen yliopistossa hoitotieteen kandidaatintutkielman aiheesta Itsetuhoisuus covid-19-pandemian aikana TtT, dosentti Anna Liisa Ahon ohjauksessa. Tutkielma hyväksyttiin marraskuussa 2021.

Laitinen oli esittelemässä tutkielmaa viime viikon perjantaina Surukonferenssissa Tampereen yliopistolla.

On arvioitu, että koronapandemia aiheuttaa itsemurhariskin kasvua väestössä muun muassa psyykkisen oireilun lisääntymisen, sosiaalisen eristyneisyyden ja mielenterveyspalvelujen saatavuuden heikentymisen myötä. Tutkimustietoa pandemioiden ja niihin liittyvien rajoitusten vaikutuksesta itsetuhoisuuteen on vain vähän.

Laitisen ja Talvitien tutkielma pyrki selvittämään, mikä on itsetuhoisuuden esiintyvyys covid-19-pandemian aikana aikuisväestössä, miten se on muuttunut pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna ja mitkä tekijät siihen ovat yhteydessä.

Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku toteutettiin huhtikuun 2021 aikana systemaattisesti Cinahl-, PsycInfo- ja Medic -tietokannoista. Hakusanoina käytettiin itsetuhoisuuteen ja covid-19-pandemiaan viittaavia termejä. Mukaan valittiin lopulta 53 vertaisarvioitua, vuosina 2019–2021 julkaistua tutkimusta eri puolilta maailmaa.

Mustien itsemurhakuolleisuus kaksinkertaistui Yhdysvalloissa

Itsetuhoisuuden esiintyvyydessä pandemian aikana ilmeni kirjallisuuskatsauksessa huomattavaa vaihtelua sekä alueellisesti että itsetuhoisuuden eri ilmenemismuotojen ja ihmisryhmien välillä.

Erityisen suurta itsetuhoisuuden esiintyvyys oli transsukupuolisilla sekä psyykkistä tai fyysistä kaltoinkohtelua kokeneilla, joilla on normaalioloissakin suuri riski itsetuhoisuuteen.

Transsukupuolisilla itsetuhoisuuden kasvuun liittyi sukupuolenkorjausprosessin viivästyminen. Lähisuhdeväkivallan kokeminen puolestaan lisää tutkitusti itsetuhoisuuden riskiä ja pandemiaan liittyvien liikkumisrajoitusten on arvioitu heikentävän lähisuhdeväkivallasta kärsivien asemaa.

Yhdysvalloissa havaittiin, että pandemian aikana mustan väestön itsemurhakuolleisuus kaksinkertaistui aiempiin vuosiin verrattuna, kun valkoisten itsemurhakuolleisuus lähes puolittui samassa ajassa.

Myös nuori ikä havaittiin kirjallisuuskatsauksessa itsetuhoisuuden riskitekijäksi pandemia-aikana. 30–59-vuotiailla oli todennäköisemmin itsetuhoisia ajatuksia kuin yli 60-vuotiailla. Nuorista aikuisista opiskelijoiden joukossa esiintyi muita todennäköisimmin itsetuhoisuutta.

Liikkumisrajoitukset lisäsivät itsetuhoisuutta Isossa-Britanniassa ja vähensivät sitä Perussa

Itsetuhoisuuden esiintyvyydessä havaittiin pandemian aikana nousua, laskua ja tilanteen muuttumattomuutta.

Huomattavaa itsetuhoisuuden lisääntymistä havaittiin liikkumisrajoitusten aikana esimerkiksi Isossa-Britanniassa sekä yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa Kreikassa.

Myös Japanissa havaittiin itsemurhakuolleisuuden nousua pandemian aikana edellisvuosiin verrattuna. Merkittävintä nousu oli alle 50-vuotiailla.

Perussa sen sijaan havaittiin itsemurhien määrän laskua liikkumisrajoitusten aikana sekä miehillä että naisilla. Miesten itsemurhakuolleisuus lähti liikkumisrajoitusten päätyttyä uudelleen nousuun.

Pandemia-aikana itsemurhayritys johtaa todennäköisemmin kuolemaan

Kirjallisuuskatsauksen mukaan itsetuhoiset potilaat, jotka ottivat hoitokontakteissaan esiin koronaviruksen, yrittivät itsemurhaa lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut psykiatrian konsultaatioon tulleet.

Niiden potilaiden, joiden perhehistoriassa esiintyi itsemurhia, suhteellinen määrä lisääntyi merkitsevästi edellisvuoteen verrattuna.

Pandemian aikana itsemurhayrityksissä havaittiin korkeampi kuolleisuus. Rajoitusten aikana itsetuhoisen käytöksen seurauksena somaattista hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä ja teho-osastolle päätyneiden potilaiden määrä kasvoivat.

Suomessa kriisipuhelimeen tulleiden itsetuhoisuuteen liittyvien soittojen määrä lisääntyi pandemia-aikana, ja monilla soittajista itsemurha-ajatuksia esiintyi nyt ensimmäistä kertaa.

Pandemia-aikana maalla asuminen suojaa itsetuhoisuudelta toisin kuin muulloin

Irlantilaisessa tutkimuksessa havaittiin päihteiden käyttäjien osuuden nousseen itsetuhoisissa potilaissa pandemia-aikana. Myös saksalaisessa tutkimuksessa pandemia-ajan itsetuhoiset ajatukset liittyivät vertailuvuotta useammin päihdeongelmiin. Espanjassa sen sijaan päihteiden käyttäjien osuus itsetuhoisissa potilaissa oli laskenut.

Aiemman tutkimustiedon mukaan maaseudulla itsemurhia tehdään suhteellisesti enemmän kuin kaupungeissa. Laitisen ja Talvitien kirjallisuuskatsauksessa kuitenkin havaittiin, että maaseudulla asuminen on itsetuhoisilta ajatuksilta suojaava tekijä covid-19-pandemian aikana.

Tämä voi tutkielman tekijöiden mukaan selittyä virusepidemian voimakkaammalla leviämisellä tiheästi asutuilla alueilla ja rajoitustoimien suuremmalla vaikutuksella urbaanien alueiden asukkaiden arkeen.

Runsas internetin ja sosiaalisen median käyttö pandemia-aikana on yhteydessä itsetuhoisuuteen

Pandemian aikana aikuisten itsetuhoisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä olivat kirjallisuuskatsauksen mukaan psyykkinen ja taloudellinen kuormittuneisuus, terveysongelmat, sosiaalisten suhteiden ongelmat tai suhteiden puuttuminen, pandemian aiheuttamat yhteiskunnalliset seuraukset, kuten rajoitukset ja terveydenhuollon ongelmat, sekä pandemian yksilölliset seuraukset, kuten pandemiaan liittyvä emotionaalinen kuormitus.

Lisäksi yhteydessä itsetuhoisuuteen oli heikko sitoutuminen pandemiarajoituksiin ja muu riskikäytös, kuten runsas alkoholinkäyttö, tupakan poltto, aseen hankkiminen tai runsas internetin ja sosiaalisen median käyttö.

Hengellisyyden ja luottamuksen selviytymiseen havaittiin suojaavan itsetuhoisuudelta.

­­***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Tutkielma: Haavoittuvien ihmisryhmien huomioiminen on tärkeää itsetuhoisuuden ehkäisemiseksi pandemia-aikoina