Antti Kujanpään mukaan kritiikki eronnutta hallintojohtajaa Leena Kostianderia kohtaan on johtunut muun muassa toimivaltasuhteiden kunnioituksen puutteesta ja hallintojohtajan ylimielisenä pidetystä asenteesta.
Espoon yhtymässä ajauduttiin tilanteeseen, jossa koeajalla ollut hallintojohtaja Leena Kostiander erosi. Antti Kujanpää vastasi Kotimaa24:lle sähköpostitse asiaan liittyviin kysymyksiin:
Länsiväylä
uutisoi 8.6. lähteisiinsä viitaten, että seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto käsittelee ylimääräisessä kokouksessaan 10.6. yhtymän hallintojohtajan Leena Kostianderin työsuhteen purkamista luottamuspulan takia. Espoon seurakunnat tiedotti 10.6. Kostianderin purkaneen itse työsuhteensa. Ennen YKN:n kokouksen alkua oli ilmeisesti Leena Kostianderin kuuleminen, jonka jälkeen hän on Kotimaa24:n tietojen mukaan ilmoittanut eroavansa. Mitä varten kuuleminen oli järjestetty ja YKN oli kutsuttu koolle, oliko kyse luottamuspulasta ja edelsikö kuulemista muita kokouksia, jossa asiaa käsiteltiin?
– Yhteinen kirkkoneuvosto järjesti virallisen kirkkolain mukaisen hallintojohtajan kuulemisen 10.6. Aiheena oli todettu kirkkoherrojen ja yhteisen kirkkoneuvoston tuntema luottamuspula hallintojohtajan toimia kohtaan. Yhteinen kirkkoneuvosto oli tästä luottamuspulasta käynyt kaksi keskustelua ja sopinut kuulemismenettelystä ja ylimääräisestä kokouksesta, jossa asiana oli virkasuhteen purkaminen koeajalla. Koeaikahan on tarkoitettu juuri sitä varten, että silloin arvioidaan puolin ja toisin henkilön sopivuutta tehtäväänsä. Tästä normaaliin työelämään kuuluvasta prosessista oli kyse.
Oliko yhteinen kirkkoneuvosto yksimielisesti sitä mieltä, että Kostiander on menettänyt luottamuksen vai oliko vastalauseita?
– Kostianderhan jätti koesuhteen purkuilmoituksensa ennen YKN:n kokousta, josta asiasta olisi keskusteltu. Näin ollen YKN tyytyi merkitsemään purkuilmoituksen tiedoksi. Asiasta ei ole siis äänestetty missään vaiheessa.
Oliko seurakuntayhtymässä ja teillä tuomiorovastina ollut kritisoitavaa Leena Kostianderin työntekoa kohtaan? Millaista?
– Kyse ei ollut mistään yksittäisistä virkatoimista tai laiminlyönneistä, vaan kokonaisuudesta; johtamistavasta, toimivaltasuhteiden kunnioituksen puutteesta ja hallintojohtajan ylimielisestä asenteesta vaaleilla valittujen luottamushenkilöitä ja kirkkoherroja kohtaan. Vuorovaikutuksen sijasta saatiin kokea, että asiat pyritään valmistelemaan pitkälle yksipuolisesti seurakuntayhtymän virastossa ilman normaalia prosessointia kirkkoherrojen ja luottamushenkilöiden kanssa. Pyynnöistä huolimatta toimintatavat eivät muuttuneet.
Kostianderin ero on puhuttanut paljon ja herättänyt ihmetystä sosiaalisessa mediassa. Miksi asiaa ei ole keskusteltu ja käyty läpi nähtyä avoimemmin?
– Yhteinen kirkkoneuvosto edustaa virkasuhteissa työnantajapuolta. Henkilöihin ja palvelussuhteisiin liittyvät yksityiskohdat eivät ole julkisia. Kyse on viranhaltijan yksityisyyden suojasta.
Kostiander katsoo, että seurakuntayhtymässä on avoimuuden puutetta. Asioita valmistellaan pienessä piirissä, mikä edesauttaa joidenkin ryhmien intressien ajamista. Miten itse näette asian?
– Seurakuntayhtymän päätösten valmistelua johtaa hallintojohtaja, jolla on alaisinaan päällikkötasoisia asiantuntijoita. Tästä valmistelusta on Kostianderin kaudella puuttunut avoimuutta ja vuorovaikutusta seurakuntien ja vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden suuntaan. Valmistelut on pyritty viemään mahdollisimman pitkälle seurakuntayhtymän virastossa ja päättäjiltä on odotettu nopeaa päätöksentekoa ilman keskusteluja.
Kostiander katsoo teidän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana puuttuneen viraston operatiiviseen johtamiseen, mistä on aiheutunut jännitteitä kirkkoherrojen ja viraston johtavien virkamiesten välille? Mitä ajattelette tästä kritiikistä?
– En ole mielestäni puuttunut operatiiviseen johtamiseen, mutta pyrkinyt siihen, että isojen asioiden valmisteluvaiheessa kuultaisiin myös seurakuntia ja luottamushenkilöitä riittävästi ja riittävän ajoissa.
Onko viraston johtoryhmä ollut Kostianderiin tyytyväinen kuten hän antaa ymmärtää?
– Tähän en osaa ottaa kantaa.
Näyttää siltä, että Tuomiokirkkoseurakunnan alueella olevan Suvelan kappelin rakennussuunnitelma ja sen lykkääntyminen ovat olleet keskeisin asia, joka on johtanut Kostianderin eroon. Suvelan kappelin nopea rakentaminen olisi ollut teidän intressissä. Kostianderin mukaan, kun yhteinen kirkkovaltuusto päätti lykätä kappelin rakennuttamispäätöstä, olisitte kieltäytynyt yhteistyöstä hänen kanssaan. Mitä ajattelette Kostianderin väitteistä ja johtuuko Kostianderin ero Suvelan kappeliin liittyvistä ristiriidoista?
– Kuten totesin, Kostianderin virkasuhteen purkautumisen kanssa millään yksittäisellä asialla sinänsä ei ole merkitystä. Hän ei nauttinut yhteisen kirkkoneuvoston eikä seurakuntayhtymän kirkkoherrojen luottamusta viranhoidossaan. Suvelan kappelin rakentamisen valmistelu jatkuu valtuuston ohjeiden ja päätösten mukaisesti ja olen siinä tietysti mukana. Valmistelua on koko ajan johtanut seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja.
Kostiander on ilmeisesti myös ajanut Espoon kirkkoherroja tiukempaa talouskuria ja ollut huolissaan talouden kehityksestä. Onko tämä synnyttänyt epäluottamusta häntä kohtaan?
– Olen kommentoinut epäluottamuksen syitä aiemmin, (toisen kysymyksen kohdalla), kyse ei siis ole yksittäisistä asioista vaan toimintatavasta.
Käydäänkö Kostianderin tapausta vielä jotenkin Espoossa läpi esimerkiksi sen takia, että hänen seuraajansa saisi aloittaa työnsä luottamuksen ilmapiirissä?
– Varmasti tästä keskustellaan virantäytön yhteydessä.
(Kuva: Espoon seurakunnat)
Lue Leena Kostianderin kommentit täältä
Myös Esse on uutisoinut asiasta tänään. Uutinen täällä