Tuomas Hänninen aloittaa ensi vuoden alusta Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen pääsihteerinä. Hän ottaa Kotimaa24:n haastattelussa kantaa muun muassa siihen, voiko liike tulevaisuudessa hyväksyä naispappeuden, sekä naisen asemaan liikkeessä yleensä.
Hänninen siirtyy pääsihteerin paikalle liikkeen Päivämies-lehden sekä Siionin Lähetyslehden päätoimittajan tehtävistä. Hänniselle pääsihteerin tehtävään tilaa tekee eläkkeelle siirtyvä Aimo Hautamäki. Hautamäki on pappi, Hänninen ei.
Tuomas Hänninen, tulette lehtimiehenä keskeiselle paikalle pääsihteeriksi isoon vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Tarkoittaako taustanne sitä, että vanhoillislestadiolainen liike on jatkossa entistä avoimempi liike?
– Lehtimiestaustani ei ollut valintaperuste tai syy lisätä avoimuutta. Päivämiehen päätoimittajana olen entistä enemmän oppinut arvostamaan avointa, suoraa ja rehellistä keskustelua, jota käydään toisia ja toisten erilaisiakin mielipiteitä arvostaen tarvitsematta silti luopua omasta uskonkäsityksestä. Avoimuutta on aina hyvä lisätä siellä missä on aitoja ja rehellisiä kyselijöitä.
Virkakysymys on ainakin jossain määrin puhuttanut liikettänne viime aikoina. Voiko naispappeuden hyväksyminen olla tulevaisuudessa mahdollista liikkeessänne?
– Niin kauan kuin Jumalan sanasta pidetään kiinni, se ei ole mahdollista. En usko että seuroissamme olisi tulevaisuudessakaan nainen sananpalvelijana. Mikään liike ei voi kuitenkaan vapaassa maassa estää papin virkaa haluavaa naista hakemasta papin virkaa, mutta mielelläni keskustelisin hänen kanssaan ja ystävällisesti käsitteestä Jumalan seurakunta.
Entä miten näette ylipäätään naisen aseman vanhoillislestadiolaisuudessa?
– Vastaajaksi sopisi paremmin nainen. Tiedän että yleisesti ottaen vanhoillislestadiolaiset naiset kokevat kyllä saavansa arvostusta. On myönnettävä että yksilötasolla asia voi olla toisin niin kuin muuallakin yhteiskunnassa valitettavasti on.
Mikä on teille kaikkein rakkainta vanhoillislestadiolaisuudessa, ja miten halukas pääsisi parhaiten tutustumaan tai sisään liikkeeseenne?
– Se tuki jota saan henkilökohtaisessa uskonelämässäni niin että voin syntisenä vikoineni ja virheineni kohdata Jumalan armon ja anteeksiantamuksen hoitavan rakkauden. Kiinnostuneen kannattaisi esimerkiksi tulla ennakkoluulottomasti seuroihin, eli Filippuksen neuvo Natanaelille: ”Tule ja katso” on edelleen toimiva. Tulijan olisi ehkä hyvä kuulla mitä opetetaan ja kysellä, miten tuo opetus vaikuttaa yksityisen ihmisen elämään.
Mitä liikkeellenne ja teille henkilökohtaisesti merkitsee kuulua Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon?
– Haluamme omalta osaltamme rakentaa kirkkoamme kahden peruspilarin; Jumalan sanan ja uskonavanhurskauden periaatteen varaan. Arvostan että saan tehdä työtä kirkkomme suuren herätysliikkeen palveluksessa eli osana kirkkoa. Olen kiitollinen kotiseurakunnastani Äänekoskella, sekä siitä hyvästä yhteistyöstä johon saan osallistua hiippakuntavaltuutettuna Lapuan hiippakunnassa.
Lue myös: ”Naispappeudesta syytä keskustella”