Istukan tutkimuskäyttöön luovuttaneet synnyttäjät pitävät tutkimukseen osallistumista tärkeänä. Äitien suostumuksen tulisi kuitenkin perustua riittävään tietoon, jonka antaminen synnytyssalissa ja vuodeosastolla on haastavaa. Kätilöillä on tässä keskeinen rooli, osoitti terveystieteiden maisteri Arja Halkoahon väitöstutkimus.
Tutkimus on Suomessa ensimmäinen, jossa on tarkasteltu tutkimusetiikan toteutumista kudostutkimuksessa eri viiteryhmien näkökulmasta. Istukkatutkimuksessa selvitetään sikiön altistumista syöpää aiheuttaville tekijöille.
Istukoiden ja muiden ihmiskudosten käyttö tutkimusmateriaalina on lisääntymässä, koska eläintutkimuksista pyritään eroon ja uusimmilla tutkimusmenetelmillä voidaan tutkia suuria määriä näytteitä samanaikaisesti. Tutkimuksia varten perustetaan laajoja ihmiskudoksia sisältäviä biopankkeja.
Halkoahon tutkimus tukee niitä aikaisempia tutkimuksia, joiden mukaan tietoon perustuvan suostumuksen saaminen tutkittavilta on haasteellista, koska tutkittavat eivät usein ymmärrä tai muista tutkimuksesta saamaansa tietoa, jonka kuvaus on useimmiten pinnallista ja puutteellista. Tutkimus tuo esille vuorovaikutuksen ja hyvän yhteistyön tärkeyden eri viiteryhmien välillä.
Halkoahon tutkimuksessa kaikki osapuolet pitivät tieteellistä tutkimusta tärkeänä etenkin, jos se hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kudostutkimuksen onnistuminen eettisesti hyväksyttävällä tavalla edellyttää tutkimusryhmien ja sairaalan henkilökunnan hyvää yhteistyötä. Tulosten perusteella sekä tutkijoille että hoitajille on tarjottava enemmän tutkimusetiikan koulutusta, ja myös yleistä keskustelua kudostutkimuksen eettisistä näkökohdista tarvitaan. Lisäksi sairaalan johdon tulee tiedostaa kliinisen tutkimuksen eettiset haasteet.
Terveystieteiden maisteri Arja Halkoahon hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja Ethical aspects of human tissue research – Views of the stakeholders tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 20.4.