Jeesuksen olemassaolon kieltämisen eli Jeesus-denialismin teoriat ovat hataria, opportunistisia ja rajusti mutkia oikovia.
Näin totesi teologian tohtori Matti Kankaanniemi, joka puhui Areiopagi-foorumin ”Tieteen auktoriteetti ja tiedeskeptisyys” -seminaarissa keskiviikkona aiheesta ”Mitään Jeesusta koskaan ollutkaan? – Myyttiteoria eli historiallisen Jeesuksen kieltäminen ja tieteellinen Jeesus-tutkimus”.
Areiopagi on vuonna 2013 perustettu luonnontieteen, filosofian ja teologian suhteisiin keskittyvä verkkolehti, joka järjestää myös seminaareja.
Kankaanniemi toimii Åbo Akademin Historical Jesus Workshop -tutkimusryhmän tutkijana.
Jeesus-denialismi perustuu Kankaanniemen mukaan alun perin paljolti analogioihin ja rinnastuksiin Lähi-idän muihin uskontoihin, joista löydettiin ja oltiin löytävinään Jeesus-kertomuksen kaltaisia tarinoita.
Historiallinen denialismi on Kankaanniemen mukaan jonkin yleisen historiallisena pidetyn tapahtuman todellisuus. Sellaisia ovat esimerkiksi Armenian kansanmurhan, holokaustin ja Jeesuksen historiallisuuden kieltäminen.
Kysymys Jeesuksen olemassaolosta on Kankaanniemen mukaan kuitenkin perusteltu.
– Jos se asianmukaisella foorumilla esitetään, se pitää käsitellä kuten moni muukin teoria, Kankaanniemi sanoi seminaarissa.
Historian Jeesus -tutkimuksessa on ollut 1700-luvun lopulta alkaen erilaisia vaiheita. Esimerkiksi David Strauss esitti 1830-luvulla teorian, jonka mukaan suuri osa evankeliumien kertomuksista on myyttistä ainesta.
– Straussin vaikutus on ollut suuri valtauomatutkimuksessa ja myös myöhemmin denialismissa.
Kankaanniemi listasi myös arvostetun raamatuntutkijan E. P. Sandersin esittämiä kiistattomia faktoja, joista nykyisessä Jeesus-tutkimuksessa ollaan laidasta laitaan samaa mieltä.
Niihin kuuluvat esimerkiksi Jeesuksen kaste, opetuslapsijoukko, temppelikonflikti, ristiinnaulitseminen ja seuraajajoukon kokema vaino.
”Ihmeitä ei tapahdu – niistä kertovat tekstit ovat epäluotettavia!”
Jeesus-denialismin historiassa ensimmäinen varteenotettava tutkija oli Kankaanniemen mukaan Bruno Bauer (1809–1882), joka oli myös Karl Marxin opettaja.
Denialismin perusajatuksiin kuuluu Kankaanniemen mukaan se, että Kristus-myyttiä alettiin konkretisoida sepittämällä Markuksen evankeliumi. Perusargumentteihin denialismissa kuuluvat esimerkiksi rinnakkaisuudet antiikin sankari- ja jumaltarujen kanssa, silminnäkijälähteiden puuttuminen tai se, että ihmeitä ja kummia ei tapahdu – niistä kertovat tekstit ovat epäluotettavia.
Kankaanniemi sanoi, että Jeesus-denialismin yhtäläisyydet Raamattua virheettömänä pitävään fundamentalismiin ovat vahvat.
– Koko rakennelma sortuu sopimattomaan havaintoon, koska perusteoriaa ei oikein voi ”korjata”.
Kankaanniemen mukaan akateemiset Jeesus-denialistien teoriat ansaitsevat reilun käsittelyn ja paikan tieteellisessä keskustelussa. Näihin olisi kyettävä vastaamaan varsinaisin argumentein. Denialistiset teoriat myös haastavat tarkentamaan ja jäsentämään Jeesus-tutkimuksen metodeita.
– Oma arvioni tällä hetkellä on se, että denialistien teoriat ovat hataria, opportunistisia ja niissä oiotaan rajusti mutkia, mikä turhauttaa oikeita tutkijoita ja saa heitä käyttämään aggressiivista kieltä, mikä puolestaan taas tukahduttaa keskustelua, Matti Kankaanniemi sanoi seminaarissa.
Kankaanniemen luennon voi katsoa täältä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.