Teologi: Reformaatio oli skandaali, josta on toivuttava

Pastori ja teologian tohtori Timo-Matti Haapiainen päättää alkurukouksen tekemällä ristinmerkin. Ennen kuin projektisihteeri pääsee paahtamaan asiaansa, on kysyttävä eleestä.

– Luther kehottaa kristittyä siunaamaan itsensä pyhällä ristinmerkillä. Porot merkitään korvamerkillä, siitä tietää, kenelle poro kuuluu. Ristinmerkki muistuttaa minua siitä, kenelle minä kuulun, Haapiainen selostaa Miikka Ruokasen porovertausta lainaten.

Hänen mielestään ristinmerkin tekeminen on yksi silta, jota pitkin luterilaiset voivat kurkotella juurilleen.

Sääntökunnat menetettiin

Timo-Matti Haapiainen kutsuu reformaatiota skandaaliksi ja katastrofiksi.

– Reformaatio rikkoi yhteyden monella tavalla. Enää ei voitu antaa yhteistä todistusta, ja kristityt kääntyivät henkisesti sisäänpäin.

Lähetyksen näkökulmasta tapahtui myös sellainen suuri vahinko, että lähetyshenkiset sääntökunnat, kuten dominikaanit ja fransiskaanit, ajettiin pois.

Jos ymmärrämme, että kirkko on Kristuksen ruumis, joka on lähetetty maailmaan julistamaan evankeliumia, haava voi Haapiaisen mukaan parantua. Todistus ylittää tunnustuskuntarajat.

– Kaikki, jotka lähtevät, ovat yhteisen Herran lähettämiä. Oman kirkkokunnan asioiden ajaminen jää toissijaiseksi. Missio on aina rajojen ylittämistä, ja se ylittää myös kristittyjen välisiä rajoja.

Kirkkojen maailmanneuvoston historiasta voi Haapiaisen mielestä nähdä, että lähetyksellä ja ekumenialla on läheinen yhteys. Kansainvälinen lähetysneuvosto vaikutti voimakkaasti Kirkkojen maailmanneuvoston syntyyn.

Kristitty voi kulkea ekumenian kautta lähetykseen tai lähetyksen kautta ekumeniaan – sillä ei ole väliä. Toisiinsa nämä kuitenkin aina johtavat, eikä niitä voi erottaa, Haapiainen sanoo.

Anglikaanit mukaan

Lokakuu on Haapiaiselle merkittävä kuukausi. Lokakuussa vuonna 1517 Wittenbergin yliopiston Vanhan testamentin professori Martti Luther naulasi linnankirkon oveen kuuluisat 95 teesiään. Lokakuussa vuonna 1999 katoliset ja luterilaiset allekirjoittivat yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista. Se on Haapiaisen mielestä erinomainen asiakirja, jonka myös anglikaanit ovat aikeissa allekirjoittaa.

Kun paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston puheenjohtaja, kardinaali Kurt Koch vieraili Suomessa viime vuoden huhtikuussa, esille nostettiin ekumenian seuraavia askeleita. Voisiko se olla ehtoollisyhteys?

Timo-Matti Haapiaiselle kysymys on kaikkea muuta kuin teoreettinen. Hänen puoliksi ranskalainen vaimonsa Sophie-Madeleine Haapiainen sekä pojat Daniel ja Kasper kuuluvat katoliseen kirkkoon. Sellaisina pyhäpäivinä, kun perhe käy katolisessa messussa, isä ei saa ehtoollista vaan siunauksen. Ehtoollisaineet ovat aivan käden ulottuvilla, suorastaan tuoksuvat hänen nenäänsä, mutta sääntöjen mukaan hän ei saa koskea niihin.

– Tässä tulee näkyväksi, miten iso skandaali ehtoollisyhteyden puuttuminen on. Jaamme Sophie-Madeleinen kanssa koko elämän, mutta yhteistä ehtoollista emme kuitenkaan voi nauttia. Homma on ihan kesken! Haapiainen kiihtyy hieman.

Hänen mukaansa nykyinen paavi Franciscus, jonka ihailija Haapiainen selvästi on, tahtoo edetä asiassa. Ilmassa oli jopa toiveita, että ehtoollisyhteys olisi syntynyt jo reformaation merkkivuonna.

Piispoja päätoimikunnassa

Jos ei ehtoollisyhteyttä katolisten kanssa, niin mitä muuta hyvää reformaation merkkivuosi voi saada aikaan? Arvovaltainen päätoimikunta hankkeella ainakin on. Siihen kuuluvat muun muassa arkkipiispa Kari Mäkinen, Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Teemu Sippo ja Helsingin ortodoksinen metropoliitta Ambrosius. Mukana on myös edustajia esimerkiksi tieteen, politiikan ja liike-elämän huipulta.

Joukossa on varmasti myös Raamatun, evankelioinnin tai lähetyksen puolesta rumpua lyöviä henkilöitä. Näyttää kuitenkin siltä, ettei ketään ole valittu mukaan tämän sykkeen perusteella.

– Minä olen käynyt rippikoulun Kansan Raamattuseurassa! Haapiainen vastaa leikkisästi kysymykseen siitä, miksi herätyskristillistä ääntä ei ole kutsuttu mukaan.

– Soisin, että yhteys olisi vahvempi. Tarvitsemme kaikki toisiamme. Merkkivuoden kautta voimme kaivaa esille yhteisiä juuria, hän sanoo.

Globaalisti ja ekumeenisesti

Jos Timo-Matti Haapiaisen unelma toteutuu, ensi vuoden lopussa erilaiset luterilaiset ja eri tunnustuskuntiin kuuluvat kristityt ovat ottaneet askelia lähemmäksi toisiaan. He ovat oppineet jotakin uutta omasta ja toistensa identiteetistä. Tämä reformoi kristittyjä niin, että he voivat liittyä aidommin ja vahvemmin siihen missioon, jota Jumala maailmassa tekee.

– Globalisaation pitää vaikuttaa kertomukseen, jota kerromme. Tulossa ei ole kansallisen luterilaisuuden vuosi, vaan globaalin ekumeenisen ja kristillisen todistamisen merkkivuosi ja mahdollisuus, Haapiainen muistuttaa.

Entä millaista reformaatiota tarvitsemme kirkossa vuonna 2017?

– Identiteetin ja mission on tultava selkeämmiksi. Meidän tulee yhtä aikaa sekä palata lähteille että lukea aikaa. Luterilaisuuden vahvuus on kiinnostus toisia traditioita kohtaan ja valmius peilata niitä.

Mallia Mandelasta

Yöpöydällään Haapiaisella on parhaillaan Etelä-Afrikan rotusyrjintää vastaan taistelleen Nelson Mandelan elämästä kertova kirja. Mandela opetti, että käyttäytymällä rohkeasti tulee rohkeaksi, vaikka pelottaa. Vaikka hän tunsi itsensä epävarmaksi, hän kulki vankilasaari Robben Islandilla pää pystyssä. Mustien asemasta neuvotellessaan hän halusi riisua vanginpuvun ja pukeutua arvokkaasti. Nämä tietoiset valinnat muuttivat sekä häntä itseään että yhteisöä hänen ympärillään.

Lopulta apartheid murtui.

Haapiaisen mielestä voisimme Kristuksen opetuslapsina ja todistajina ottaa oppia Mandelasta. Kun pukeudumme Kristukseen ja elämme hänen läsnäolossaan, kristillinen todistus lakkaa olemasta pelkkää ideologian esittelemistä. Siitä tulee elämää Kolminaisuuden yhteydessä, joka muuttaa maailmaa.

– Kävellään yhdessä Punaisenmeren pohjaa pitkin kohti luvattua maata, eletään ristin juurella, käydään katsomassa tyhjää hautaa ja odotetaan, että päästään Karitsan valtaistuimen eteen. Älä pelkää olla toisen maailman ääni, Timo-Matti Haapiainen rohkaisee.

Haastattelu on julkaistu myös Kirkkohallituksen Kirkkomme Lähetys -lehdessä 2/2016.

Kuva: Aarne Ormio / Kirkkohallitus. Projektisihteeri, pastori ja teologian tohtori Timo-Matti Haapiainen.

Lue myös:

Turku käynnisti reformaation merkkivuoden juhlinnan – ”Oleellisimmat asiat elämässä eivät ole kaupan”

Analyysi: Miksi Lundin ja Malmön ekumeeninen tapahtuma on niin tärkeä?

Ortodoksiprofessori: Täysi kristillinen elämä ei ole enää mahdollista

Edellinen artikkeliKirkkohistorioitsija: Kirkkojen maailmanneuvosto ei puolustanut itäeurooppalaisten ihmisoikeuksia ky
Seuraava artikkeliPerhonen kotiutuu pikku hiljaa hautakiveen – Katso video

Ei näytettäviä viestejä