Teemu Laajasalo: Meillä on opittavaa maahanmuuttajien messuyhteisöistä

Helsingin piispan tehtävässä marraskuun alussa aloittanut Teemu Laajasalo vihitään piispaksi Helsingin tuomiokirkossa isänpäivänä 12. marraskuuta. Vihkimysmessun toimittaa arkkipiispa Kari Mäkinen.

Mukana vihkimässä on tavan mukaan eräiden muiden kotimaisten piispojen lisäksi piispoja sisarkirkoista Pohjoismaista, muualta Euroopasta ja etäämmältäkin: kaukaisin apostolisen seuraannon Helsingin hiippakunnan uudelle piispalle välittävä vihkijä on Namibian evankelis-luterilaisen kirkon läntisen hiippakunnan piispa Veikko Munyika.

Laajasalolle namibialainen vieras on uusi tuttavuus.

– En ole itse koskaan käynyt Namibiassa, joka tietysti on meille jo lähetystyön historiamme kautta läheinen. Minua kuitenkin viehättää Afrikan kirkkojen toiminta, Laajasalo sanoo.

Tämä johtuu siitä, että monissa afrikkalaisissa kirkoissa tehdään Laajasalon mielestä jotakin oikein.

– Siellä seurakunnat kasvavat, eikä se johdu ainoastaan väestönkasvusta. Samat kirkot, jotka Euroopassa ovat vaikeuksissa, kasvavat Afrikassa. Uskoisin, että meidän suomalaisten suhde Afrikan kirkkoihin voi olla vastavuoroinen: me voimme antaa jotakin ja saamme itsekin varmasti jotakin.

Laajasalo on ollut monessa mukana, mutta kansainvälisen ekumenian maailmaan institutionaalisella tasolla hän kertoo perehtyneensä toistaiseksi vain vähän. Genevessä sijaitsevat ekumeeniset järjestöt Kirkkojen maailmanneuvosto ja Luterilainen maailmanliitto ovat toistaiseksi kokematta.

– Arvostan sitä työtä, mitä noissa järjestöissä tehdään.

Maahanmuuttajamessuissa huomataan ensikertalaiset kädestä pitäen

Ruohonjuuritason ekumeniaan ja arjen kansainvälisyyteen Laajasalolla on vahva tuntuma. Lähes 20 vuotta seurakuntatyössä ovat vieneet Laajasaloa esimerkiksi erilaisiin Helsingissä toimiviin maahanmuuttajayhteisöihin.

– Olen tutustunut niihin sekä Agricola-yhteisön että Kallion seurakunnan työvuosina. Minusta meillä on maahanmuuttajien kristillisistä yhteisöistä jotakin opittavaa, Laajasalo miettii.

Hän viittaa siihen, että monet pääkaupunkiseudun afrikkalaiset tai aasialaiset jumalanpalvelusyhteisöt ovat jäsenilleen muutakin, kuin vain kirkonmenoja.

– Ihmiset eivät käy noiden yhteisöjen messuissa ainoastaan jonkun puolentoista tunnin mittaisen uskonnollisen injektion vuoksi. Messun ohella ihmiset viettävät siellä paljon aikaa yhdessä ja ovat kiinnostuneita toisistaan. Lisäksi ensikertalaiset otetaan noissa yhteisöissä kädestä pitäen huomioon.

Tällainen vieraanvaraisuus ei Laajasalon mielestä ole mitään rakettitiedettä. Siitä voitaisiin ottaa opiksi kirkossa laajemminkin.

Piispaksi vihkiminen lähestyy. Uusi piispa on vihkimystä edeltävinä viikkoina perehtynyt tuomiokapitulissa ja muualla moniin piispalle eteen tuleviin asioihin.

Tuomiokapituli istuntoineen on tullut jo aiemmin tutuksi asessorivuosien aikana, mutta koko hiippakunnan johtamiseen valmentautuminen on toki uudella tavalla haastavaa,

Tapana on, että piispan vaihtuessa eräät lähimmät avustajatkin yleensä vaihtuvat. Joko uudet nimet ovat tiedossa?

– Ei vielä, mutta lähiaikoina kyllä, Teemu Laajasalo kertoo.

Lue Kotimaa24:sta, miten Helsingin uusi piispa arvioi saarnan kriisiä ja vastakkainasettelua kirkossamme.

Kuva: Olli Seppälä. Laajasalo on kuvattuna Helsingin synodaallikokouksessa Kattilahallissa 2016.

Lue myös:

Teemu Laajasalo uudesta virastaan: "Persoonana piispakin toimii, sillä mennään, mitä itsessä on"

Teemu Laajasalo aloitti piispana – vihitään virkaansa isänpäivänä