Talousvaikeudet ajoivat anglikaanipapin pois Suomesta

Moreton2Rupert Moreton piti sunnuntaina viimeisen messunsa Helsingissä. Vuonna 1998 alkanut palvelus Suomessa päättyi nyt siksi, että palkatun papin ylläpitäminen kävi pienelle anglikaaniselle yhteisölle liian raskaaksi.

Monimutkaisista verotuksellisista ja eläkkeenmaksusyistä johtuen Suomen anglikaaninen kirkko joutui Moretonin mukaan maksamaan eläkettä sekä Englannin kirkon eläkerahastoon Britanniassa että nyttemmin myös suomalaiseen eläkekassaan.

Moreton palaa kotimaahansa Irlantiin ja aloittaa seurakuntapapin työt Corkin kaupungissa. Suomesta lähteminen on hieman haikeaa.

– 13 vuotta on pitkä aika. Mutta olisin mielelläni työskennellyt täällä vielä 2-3 vuotta, mikäli se olisi ollut mahdollista, Moreton sanoo.

Diplomaattiasema helpotti palkkausta

Helsinkiin sijoitetulla Englannin kirkon papilla on kauan ollut diplomaattinen status, mikä verotussyistä pienensi palkkauskuluja aikaisemmin olennaisesti. Brittisäädösten muuttuminen vei Moretonilta diplomaattiaseman vuonna 2008.

Moreton kertoo seurakunnan taloustilanteen vaikeutuneen välittömästi.

– Tarjouduin alentamaan palkkaani ja vaihdoin myös virka-asuntoni Helsingissä pienempään asuntoon Espoossa.

Nämä toimet eivät kuitenkaan auttaneet. Ainoaksi mahdolliseksi järjestelyksi tuli se, että Englannin kirkon valtuuttamat ja anglikaanissa seurakunnassa Suomessa jo työskennelleet tai sitä avustaneet suomalaiset luterilaiset papit ottavat toistaiseksi täyden vastuun seurakunnasta. Seuraajien palkkausjärjestelyt ovat erilaiset kuin Moretonilla.

Porvoon julistus on mahdollistanut hyvin läheisen ekumeenisen yhteistyön luterilaisten ja anglikaanien välillä. Moreton kiittelee Suomen kirkon ekumeenisuutta ja arvioi anglikaanisen toiminnan tulevaisuuden Suomessa hyväksi.

– Saatan olla viimeinen täysaikainen, äidinkielenään englantia puhuva anglikaaninen pappi Suomessa. Nyt anglikaanista työtä Helsingissä ja muualla Suomessa jatkaa kolme suomalaista luterilaista pappia ja yksi sudanilainen pappi. Heistä yksi on täysaikainen. Muutos ei näin ollen ole valtava, Moreton arvioi.

(Kuvat: Sarah Frechette. Sisäsivun kuvassa Rupert Moreton toimittaa anglikaanista messua Suomessa. Kuva on otettu Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä)


Englannin kirkon seurakunta Suomessa

Englannin kirkon Euroopan hiippakuntaan kuuluvassa Suomen anglikaanisessa kirkossa oli vuoden 2009 lopussa 89 jäsentä. Brittien ja amerikkalaisten lisäksi joukkoon kuuluu enemmistönä muita anglikaaneja kaikkialta maailmasta, muun muassa Sudanista. Toimintaa on Helsingin ja pääkaupunkiseudun lisäksi myös eräillä muilla paikkakunnilla Suomessa.

Lisäksi jumalanpalveluksiin on jatkuvasti osallistunut myös ei-anglikaaneja. Anglikaaninen seurakunnallinen toiminta Helsingissä alkoi 1923.

Anglikaanikirkolla ei ole verotusoikeutta, vaan se on vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Suomen anglikaanista kirkkoa on jatkuvasti tukenut myös Suomen luterilaisen kirkon kirkkohallitus.

Lue ensi viikon Kotimaasta lisää Moretonista. Kotimaassa hän arvioi muun muassa Suomen luterilaisen kirkon tulevaisuudennäkymiä!

Edellinen artikkeli”Velvollisuus pyytää anteeksi ei häviä”
Seuraava artikkeliMietintö: Keskustelua henkilöseurakunnista jatkettava

Ei näytettäviä viestejä