Talousjohtaja Pasi Perander ehdottaa, että kirkko siirtyy hiippa­kunnan suuruisiin seurakunta­talouksiin, joiden alla seurakuntien määrä jopa kasvaa

Kuva: Olli Seppälä

Kirkkohallituksen entinen taloussuunnittelupäällikkö, Hyvinkään seurakunnan nykyinen talousjohtaja Pasi Perander ennakoi blogissaan, että kirkon taloudessa tapahtuu selkeä käänne huonompaan mahdollisesti jo vuonna 2025.

Peranderin mukaan yleisen taloustilanteen paraneminen ja eläkeläisten ja sitä myötä eläkkeiden määrän kasvu on viime vuosina selittänyt kirkollisveron tuoton kasvua. Kun eläkeläisten määrä alkaa vähetä voimakkaasti 5–8 vuoden kuluessa ja samaan aikaan työikäisten kirkkoon kuuluvuus laskee, kirkollisverotuoton alamäki alkaa.

Niinpä Peranderin mielestä kaivataan keskustelua kirkon taloudellisesta tulevaisuudesta. Hän huomauttaa, että jo nyt on seurakuntia, joilla ei ole enää taloudellista liikkumavaraa ja kysyy, miten työyhteisö kykenee toimimaan tehokkaasti, jos useampi työmuoto on yhden henkilön varassa. Miten silloin taataan henkilöstön työmotivaatio, ja onko tällainen työyhteisö edes toimiva ja turvallinen?

Perander katsoo, että toimivassa seurakuntataloudessa pitäisi olla vähintään 3 000–5 000 jäsentä. Hän ei kuitenkaan usko, että seurakuntaliitokset tuottavat elinvoimaista toimintaa. Peranderin mielestä nykyisellä rakenteella näivetetään seurakuntia ja seurakunnallista toimintaa suuresta osasta Suomea ja vieläpä lyhyessä ajassa.

Liitosten sijaan Perander ehdottaa siirtymistä noin hiippakunnan suuruisiin seurakuntatalouksiin mahdollisimman keveällä yhtymämallilla. Niiden alla seurakuntien määrä voisi jopa kasvaa.

Peranderin mallissa yhtymä hoitaisi henkilöstö- ja taloushallinnon lisäksi kiinteistöjen ylläpidon. Viestintä, tieto- ja viestintätekniikka ja keskusrekisteri hoidettaisiin valtakunnallisesti. Kirkon palvelukeskus Kipa ottaisi vahvempaa roolia seurakuntien "talous- ja palkkatoimistona". Hautaustoimi erotettaisiin verorahoituksesta riippumattomaksi toimintayksiköksi ja sille osoitettaisiin suoraan valtionrahoituksesta sille kuuluva osa.

Tämä kaikki edellyttää Peranderin mukaan seurakuntien välistä yhteisvastuullisuutta ja vastuuta koko maan seurakuntaelämän vireänä pitämisestä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.