Apulaisoikeuskansleri on ottanut kantaa muun muassa koulujen perinteisiin juhliin. Kirkkohallituksessa kasvatuksen ja perheasioiden parissa työskentelevä apulaisjohtaja Pekka Asikainen hämmästelee kannanottoa.
– Juhlat ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä ja sisältävät myös perinteitä ja kulttuuria, joiden juuret juontuvat esimerkiksi kristinuskoon. Kulttuurin ”puhdistaminen” tällaisista perinteistä on mahdotonta. Se olisi sama asia, kuin yrittäisimme häivyttää suomalaisten etunimistä taustalla olevat pyhimyskalentereiden nimet. Siinä olisivat Annat ja Petrit, Pirkot, Jeret ja Jaakot ihmeissään.
– Koulun juhlat luovat omalta osaltaan yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta, jota me tarvitsemme yhteiskunnassamme. Usein tuntuu siltä, että itseään suvaitsevina pitävät ovatkin kaikista suvaitsemattomampia.
Toisena näkökulmana keskustelussa on koulun uskonnolliset tilaisuudet, jotka sisältävät uskonnon harjoittamista esimerkiksi koululaiskirkkoja tai päivänavauksia.
– Näitä tulisi tarkastella positiivisen uskonnonvapauden periaatteella. Uskonnottomille ja toisten uskontokuntien edustajille pitäisi taata koulussa laadukasta korvaavaa toimintaa, Asikainen toteaa.
– Opetushallituksen teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa kouluista nimesi seurakunnan tärkeimmäksi yhteistyökumppaniksi. Samalla maassamme on meneillään perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi, jossa suositellaan kouluja toimimaan yhteistyössä eri tahojen kanssa. Koulujen ja koululaitoksen intressit ovat eri suuntaisia verrattuna apulaisoikeuskanslerin kannanottoon. Tästä ristiriidasta voisi vetää virheellisesti sellaisen johtopäätöksen, ettei apulaisoikeuskansleri oikein tiedä ympärillä olevasta todellisuudesta, vaan yksittäisen nimettömänä pysyvän valittajan vuoksi tekee hätiköityjä päätelmiä.