Suomen ortodoksisen kirkon hienoinen jäsenkato jatkui vuonna 2020

Karvoskylän ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen kirkko Nivalassa. Kuva: Olli Seppälä

Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä vuoden 2020 lopussa oli 58 311. Laskua edellisvuoden luvusta oli 588 henkeä.

Suomen väestöstä ortodokseja on nyt hieman yli prosentti.

Kirkon jäsenistä yli puolet eli 29 935 kuuluu nyt Helsingin hiippakuntaan. Kuopion ja Karjalan hiippakuntaan kuuluu 19 126 ja Oulun hiippakuntaan 9 025 henkeä.

Vuoden 2021 alusta voimaan tulleen seurakuntauudistuksen jälkeen kirkossa on entistä vähemmän, vain 12 seurakuntaa. Muutos vaikutti myös seurakuntien keskinäiseen kokojärjestykseen.

Suurin seurakunta on edelleen Helsinki, jossa on 22 666 jäsentä. Seuraavina tulevat Joensuu (6 761), Kuopio (5 761), Tampere (4 301) ja Kaakkois-Suomi (4 145).

Pienin seurakunta on 1 044 jäsenen Lapin seurakunta.

Vuonna 2020 ortodoksisesta kirkosta eroaminen väheni hieman edellisestä vuodesta: eroja kirjattiin yhteensä 803, kun luku vuonna 2019 oli 993.

Kirkkoon myös liityttiin edellistä vuotta vähemmän: mirhavoitelun tai rekisteröinnin kautta kirkkoon liittyi 702 jäsentä.  Osa pudotuksesta selittyy kirkon mukaan varmuudella koronavirusepidemialla, koska normaali katekumeeniopetus on vaikeutunut.

Tyypillisesti ortodoksisesta kirkosta sekä eroaa että siihen liittyvät ovat 20–40-vuotiaita.

Suomen ortodoksisesta kirkosta viime vuonna eronneiden määrä vastaisi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa (noin 3,7 miljoonaa jäsentä) kirkkojen kokoero huomion ottaen yli 50 000 kirkosta eronnutta. Liittyneiden määrä taas vastaisi luterilaisessa kirkossa noin 44 000 kirkkoon liittynyttä.

Sota ja evakkoaika tuntuvat vieläkin ortodoksisen kirkon väestökehityksessä

Sekä kastettuja että kuolleita kirjattiin vuonna 2020 edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2020 kuoli 686 kirkon jäsentä ja kastettuja oli 245. Vuoden 2019 luvut olivat 739 kuollutta ja 284 kastettua.

Kirkon mukaan kastettujen ja kuolleiden välinen erotus (441) vuonna 2020 muodostaa valtaosan kirkon jäsenmäärän laskusta.

Suomen ortodoksisen kirkon tilastouutisen mukaan lukujen välinen suhde selittyy osin ortodoksievakkojen kokemalla syrjinnällä. Monien evakkoperheiden lapset kastettiin valtakirkon jäseniksi siinä toivossa, että tämä antaisi heille paremmat edellytykset sopeutua uusiin elinolosuhteisiin. Vaikka osa evakkojen jälkeläisistä on palannut ortodoksiseen kirkkoon, niin sanotun ”puuttuvan sukupolven” aiheuttama lovi näkyy tilastoissa vielä pitkään yleistä väestökehitystä synkempinä lukuina.

Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä oli suurimmillaan 1940-luvulla, jolloin kirkkokunnassa oli yli 80 000 jäsentä. Se vastasi Suomen silloisesta väkiluvusta noin kahta prosenttia.

Kirkkokunnan jäsenmäärä alkoi sodan jälkeen pienentyä, aallonpohjan ollessa vuonna 1991. Silloin kirkkokunnan jäsenmäärä oli pienimmillään 55 922. Tuon vuoden jälkeen kirkkokunnan jäsenmäärä alkoi kasvaa, varsinkin maahanmuuton vaikutuksesta: vuonna 2010 jäsenmäärä oli noussut 61 250:een.

Vuodesta 2011 alkaen Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on jälleen kääntynyt laskuun.

Lue myös:

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kääntyi luterilaisesta ortodoksiksi