Suomen lähetysneuvoston (SLN) uuden tilaston mukaan sen jäsenjärjestöillä oli vuonna 2019 yhteensä 532 lähetystyöntekijää. Tästä joukosta ulkomailla työskenteli 436 henkilöä ja kotimaassa 96.
Suomalaisten lähetystyöntekijöiden kokonaismäärä nousi hiukan vuodesta 2018, jolloin heitä oli yhteensä 512. Tätä ennen heidän määränsä on pienentynyt useita vuosia.
Lukuun 532 sisältyvät lähetyskentillä vähintään vuoden työjaksolla olleet sekä kotimaanjaksolla olleet, uudelleen ulkomaille lähdössä olevat työntekijät. Kokonaismäärästä naisia oli 306 ja miehiä 226.
Eniten lähetystyöntekijöitä vuonna 2019 oli SLN:n tilastojen mukaan helluntaiseurakuntien Fida Internationalilla: yhteensä 192, josta 152 ulkomailla ja 40 Suomessa.
Seuraavassa on listattu SLN:n suurimmat jäsenjärjestöt vuoden 2019 tilastojen mukaan lähetystyöntekijöiden määrällä mitattuina. Järjestöjen kohdalle on merkitty ensin ulkomailla olevat ja sitten kotimaahan kahden viime vuoden aikana palanneet lähetystyöntekijät, jotka ovat lähdössä uudelleen ulkomaille. Kaikilla järjestöillä kotimaanjaksolaisia ei tilastossa ole. Viimeinen luku on kaikkien järjestön lähetystyöntekijöiden yhteismäärä.
Fida International 152+40, yht. 192
Suomen Lähetysseura 77+31, yht. 108
Lähetysyhdistys Kylväjä 49
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys 30+19, yht. 49
YWAM Finland 28
Suomen Luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) 18+3, yht. 21
Suomen Vapaakirkko 17+2, yht. 19
Operaatio Mobilisaatio 17
Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (Slef) 11
Kansan Raamattuseuran Säätiö (KRS) 10
Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) 7
Wycliffe Raamatunkääntäjät 5
Finlands svenska Pingstmission 4
Patmos Lähetyssäätiö 4
Suomen Lähetyslentäjät (MAF Finland) 3
Missionskyrkan i Finland 2+1, yht. 3
Avainmedia 1
Finlands svenska metodistkyrka 1
Lähetystyöntekijöiden määrät ovat pienentyneet vuosia
Suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrä on nyt noussut, mutta SLN:n tilastojen valossa pitkäaikainen trendi on ollut lähettien määrän hidas hiipuminen: noin vuosikymmenessä lähettien määrästä on kadonnut 30 prosenttia.
SLN:n mukaan kehitys on ollut samankaltainen luterilaisissa, helluntailaisissa ja vapaakirkollisissa lähettimäärissä. Suuntaus koskee myös tunnustustenvälisiä lähetysjärjestöjä, joskin niissä laskua oli aavistuksen vähemmän.
Eniten lähetystyöntekijöiden määrä on pienentynyt Suomen Lähetysseurassa: vuoden 2011 kokonaismäärä oli 192 lähetystyöntekijää. Lähetysseura on kuitenkin parin viime vuoden aikana kasvattanut lähettimääräänsä, aallonpohjan ollessa vuosi 2017.
Yksittäisistä lähetysjärjestöistä vain Kylväjä ja Slef ovat kasvattaneet kymmenessä vuodessa lähettimääräänsä: Kylväjällä oli vuonna 2011 kaikkiaan 39 lähetystyöntekijää, Slefillä 7.
Esimerkiksi Kansanlähetyksen koko lähettimäärä vuonna 2011 oli 76, Sleyn 32, Sansan 9 ja Operaatio Mobilisaation 24.
Työaloittain tarkasteltuna on 15 viime vuoden aikana eniten on laskenut terveys- ja sosiaalialan tehtävissä toimivien määrä. Valtaosa läheteistä on edelleen ”perinteisessä” seurakuntatyössä – viime vuonna 45 prosenttia kaikista läheteistä.
Nyt käytettävissä olevat uusimmat tilastot ovat vuodelta 2019. Koronavuosi 2020 on oletettavasti pienentänyt varsinkin järjestöjen ulkomailla olevan henkilöstön määrää.
Elintasokuilun kasvaminen vaikuttaa lähetyshalukkuuteen
Suomen Lähetysneuvoston puheenjohtaja, Patmos ry:n pastori Timo Keskitalo sanoo, että suurin syy lähetystyöntekijöiden vähentymiseen tällä vuosituhannella ei ole rahapula. Kyseessä on pikemminkin toisenlainen muutos.
– Henkilökohtainen tuntumani on, että 1960- ja 1970-luvuilla Suomessa oli nuoriso- ja opiskelijaherätystä. Oli myös myöhempiä, hieman heikompia aaltoja. Oli ihmisiä, joilla oli lähetysnäky. Se vaikutti sitten seuraavina vuosikymmeninä lähetystyöntekijöiden määrien lisääntymiseen, Keskitalo toteaa.
Esimerkiksi luterilaisten lähetysjärjestöjen ulkomailla olevien lähettien määrät olivat suurimmillaan 1990-luvun alkupuolella.
Lähetysinnostuksen mainingit ovat sittemmin hiipuneet, mutta Keskitalo arvioi tyvenen jo koittaneen. Edessä voi hänen mielestään olla uusi kasvu.
Yksi syy siihen, että lähetystyöhön lähtemisen kynnys nousee, on Keskitalon mukaan myös, että elintason ja teknologian ero Suomen ja esimerkiksi jonkin afrikkalaisen maan välillä on suurempi kuin 50 vuotta sitten.
– Silloin kontrasti ei suomalaiselle ollut niin suuri kuin nyt.
Saattaa olla, että lapsiakaan ei enää haluta viedä kovin alkeellisiin oloihin.
– Lapsien suojelun merkitys tiedostetaan paremmin kuin ennen.
Kaikki tällainen vaikuttaa taustalla ja vähentää lähtöhalukkuutta tai vähintään lyhentää lähetysuria.
– Elinikäiset lähetystyökaudet ovat nykyisin äärimmäisen harvinaisia.
Muutosta voidaan Keskitalon mukaan ajatella myös myönteisesti: lähetystyö vain on muuttanut muotoaan.
– On olemassa näkymätöntä lähetystyötä, jossa on erilaiset työn etämuodot. Esimerkiksi medialähetys on kasvanut. Se on tehokasta ja maailmaa muuttavaa, vaikka se ei ”näy” samalla tavoin kuin perinteinen lähetystyö.
Keskitalo muistuttaa, että lisäksi hyvin koulutettuja evankeliumin julistajia on yhä enemmän läntisen maailman ulkopuolella.
– Henkilöresursseja lähetyskentille löytyy muualtakin kuin länsimaista. Esimerkiksi afrikkalaisten kristittyjen volyymi on valtava. Vuonna 1900 kaksi prosenttia maailman kristityistä oli afrikkalaisia, nyt jo kolmannes on afrikkalaisia. Näkyyhän tällainen megatrendi myös lähetystyössä.
Suurin osa suomalaisista lähetystyöntekijöistä on Aasiassa
Lähetysstrategisesti tärkeällä, pohjoisen pallonpuoliskon leveysasteisiin viittaavalla 10/40-ikkunan alueella oli lähetystyöntekijöitä 13 lähetysjärjestöllä yhteensä 239. Tämän alueen maat Afrikassa ja Aasiassa ovat pääosin muslimienemmistöisiä maita, joissa kristittyjä on hyvin vähän.
Seurakuntatyötä tekeviä lähettejä näillä alueilla eniten oli helluntaiseurakuntien Fida Internationalilla, Kansanlähetyksellä, Suomen Lähetysseuralla ja Kylväjällä.
Suomalaisista lähetystyöntekijöistä työskenteli Aasiassa 41 prosenttia, Afrikassa 21 prosenttia, Oseaniassa 2 prosenttia, Latinalaisessa Amerikassa 4 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 2 prosenttia ja Euroopassa 29 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia lähetystyöntekijöitä työskenteli vuonna 2019 yli kuudessakymmenessä maassa.
Vuonna 1919 perustettu Suomen lähetysneuvosto on suomalaisten lähetystyötä tekevien kirkkojen ja kristillisten järjestöjen yhteistyöelin. Sen tarkoituksena on edistää lähetystyötä tekevien yhteisöjen keskinäistä yhteyttä ja lähetysasiaa Suomessa.
Suomen Lähetysneuvostoon kuuluu 31 jäsenjärjestöä. Mukana ovat kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seitsemän virallista lähetysjärjestöä ja lisäksi lähes kaikki muut luterilaiset, vapaakristilliset ja tunnustustenväliset lähetysjärjestöt sekä lähetystyötä tekevät kirkot.
Vuonna 2019 SLN liittyi Kirkkojen maailmanneuvoston Maailmanlähetyksen ja evankelioimisen komission (CWME) liitännäisjäseneksi.