Vanhan kevennyksen mukaan Pyhän Kolminaisuuden päivä ei ole niitä sunnuntaita, joita saarnaajat erityisesti odottavat. Päivän aihe on kristinuskon dogman kivikovaa ja välttämätöntä ydintä, ja Kolminaisuuden päivä on myös uskontunnustuksen päivä. Mutta on se aiheeltaan myös vaikeasti ymmärrettävä ja selitettävä.
Ongelmaa ei helpota se, että toisen vuosikerran evankeliumi (Joh. 15:1–10) näyttää liittyvän aiheeseen melko ohuesti: puhuuhan Jeesus siinä lähinnä uskovan ja itsensä suhteesta. Mutta jos ajattelemme asiaa Jumalan salatun luonteen kannalta, ovat ymmärtämisen ja saarnankin juuret myös tämän perikoopin kautta onnellisesti koossa.
Kolminaisuusoppi tarkoittaa sitä, että Jumaluudessa on yksi olemus ja samalla kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki, siis Luoja, Lunastaja ja Pyhittäjä. Isästään Jeesus-Vapahtaja puhuu tässä perikoopissa toistuvasti. Pyhää Henkeä ei mainita, mutta kun Jeesus mainitsee usein uskovan tuottaman hyvän hedelmän, on kristillisen tradition mukaan syytä ajatella niiden olevan myös Hengen hedelmää (Gal. 5:22).
Viinipuuvertaus on evankelista Johanneksen hyvin taitavasti tallentama Jumalan tekojen ylistys. Jumalan hyvyyttä ihmistä kohtaan voidaan katsella uskossa sen kautta, mitä Jumala meille syntisille meistä ja ennen kaikkea itsestään sanoo.
OPPI JUMALAN kolmiyhteydestä on kristinuskolle välttämätön. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi ohittaa, täytyy nöyrtyä sen edessä ja olla siitä kiitollinen.
Kolminaisuusopista kiinni pitäminen takaa myös sen, että kristinusko pysyy kristinuskona: sen kiistäviä uskonnollisia liikkeitä ei voida pitää kristillisinä, vaikka ne Raamattua käyttäisivätkin. Kolminaisuusoppi voi hillitä myös luomakunnan kruunun hybristä, jos hän haluaisi ruveta koko maailmansa ja kosmoksen kruunuksi.
Koska Jumala on salattu, emme voi Häntä koskaan täysin ymmärtää. Tämä lienee rehellisesti tunnustettava varsinkin Pyhän Kolminaisuuden päivänä. Mutta uteliaisuutemme tyydyttämiseen on kolmiyhteinen Jumala katsonut hyväksi, että jo ammoin annettu ja Kristuksessa kirkastunut Jumalan ilmoitus ihmiselle riittää. Ja Jumalaa voidaan oppia Sanasta tuntemaan. Hän on ilmoittanut itsensä juuri Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Tämän Jumalan suojassa olemme turvassa, kaikkina elämämme päivinä.
PYHÄN KOLMINAISUUDEN PÄIVÄ: Johanneksen evankeliumi 15:1–10
Jeesus sanoo: ”Minä olen tosi viinipuu, ja Isäni on viinitarhuri. Hän leikkaa minusta
pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista, jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän – –. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään, ellette pysy minussa.
Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää – – Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani. Niin kuin Isä on rakastanut minua, niin olen minä rakastanut teitä.
PYHÄN MUUT TEKSTIT:
Pyhän Kolminaisuuden päivä on aiheeltaan ”Salattu Jumala”.
Tekstit: Missale Aboense tai Ef. 1:3, Ps. 95:1–2, 6–7, Dan. lis. C:52, Job 37:21–24 tai Saarn. 8: 16-17, Ef. 4:1–6, Joh. 15:1–10
Liturginen väri on valkoinen.
Alttarilla on kuusi kynttilää.
Kolehti on seurakunnan valittavissa.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!