Mitä mahtaa olla kokoomuslainen kirkkopolitiikka? Tätä Kotimaa24:n blogisti Jori Mäntysalo ihmetteli taannoin blogissaan.
Jos äänestäjällä on valittavanaan kokoomuslainen tai keskustalainen ehdokas, miksi valita nimenomaan kokoomuslainen, Mäntysalo kyseli.
Helmikuun kirkolliskokousvaaleissa omia listoja on keskustalla, sosiaalidemokraateilla ja kokoomuslaisilla. Kysyimme listojen ehdokkailta, miten oman puolueen arvot ja tavoitteet näkyvät kirkkopolitiikassa.
Keskusta arvostaa herätysliikkeitä ja paikallisuutta
Keskusta on tulevien kirkolliskokousvaalien aktiivisin puolue. Puolueella on oma lista Tampereen ja Turun hiippakunnissa, ja lisäksi Kuopion ja Lapuan Kirkko keskellä arkea ja juhlaa -ehdokaslistoilla on paljon keskustalaisia ehdokkaita. Oulussa keskustalaisia listoja on peräti kaksi.
Kemijärveläinen lakimies ja kirkolliskokousedustaja Janne Kaisanlahti on ehdolla kirkolliskokoukseen Oulun hiippakunnassa keskustalaisten ja sitoutumattomien ehdokkaiden Pohjantähden alla -ehdokaslistalla. Kaisanlahti tietää heti, mitä on keskustalainen kirkkopolitiikka.
Ensimmäisenä hän nostaa esiin aluepolitiikan: keskustalaista kirkkopolitiikkaa on pitää kirkollinen päätöksenteko mahdollisimman lähellä seurakuntalaisia.
Aina puolueen linja ei tosin tule kirkollisessa päätöksenteossa näkyviin. Häntä harmittaa, että keskustalaisten ehdokkaiden äänet jakautuivat viime kaudella seurakuntarakenneuudistuksessa. Kaisanlahti vastusti ”pakkoyhtymiä”, mutta osa keskustalaisia tuki uudistusta.
– Olisin viime kaudella toivonut, että tietyissä hallinnollisissa kysymyksissä keskustalaiset olisivat tehneet enemmän yhteistyötä, Kaisanlahti sanoo.
Aluepolitiikan lisäksi Janne Kaisanlahti pitää keskustalaisena kirkkopolitiikkana kirkon herätysliikkeiden tukemista.
– Keskustan parissa on perinteisesti ollut paljon herätysliikeväkeä. Me emme pelkää toisen hengellisen suunnan edustajia, kun Jeesus on sama. Puoluekokouksissa on evankelisia, körttejä ja lestadiolaisuuden eri suuntauksien edustajia, jo 15-vuotiaana puolueen jäseneksi liittynyt Kaisanlahti listaa.
Kaisanlahti tekee eron hallinnollisten ja teologisten linjausten välille. Ensimmäisistä puolueella on yhteinen linja, mutta jälkimmäiset Kaisanlahti jättäisi kunkin ehdokkaan omaan harkintaan. Esimerkiksi Raamatun tulkintaan puolue ei ota kantaa, ja Kaisanlahden mukaan Pohjantähden alla -listalta löytyykin sekä liberaaleja että konservatiiveja.
Toisinaan puolueiden listoja kritisoidaan kirkollisiin vaaleihin sopimattomaksi. Kaisanlahti ei ymmärrä kritiikkiä.
– Olen sanonut, että näyttäkään minulle parempi tapa, niin tehdään sitten sillä tavalla. Puolueilla on verkostot ja niissä tunnetaan yhteiskunnallisesti aktiivisia ihmisiä. Niillä on valmiit koneistot löytää hyviä ihmisiä ehdokkaaksi ja osaamista siitä, miten kampanjoita käydään.
Janne Kaisanlahden mielestä tärkeintä on, että listan nimestä näkee, mitä se edustaa.
– Suuri osa meidän ehdokkaista ei kuulu herätysliikkeisiin. Mille listalle esimerkiksi minä menisin, kun en kuulu herätysliikkeisiin? Pitäisikö mennä jollekin näennäisesti sitoutumattomalle listalle, jossa sitten kuitenkin on puolueiden väkeä? hän ihmettelee.
Ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta
Myös Sosiaalidemokraattinen puolue on tulevissa vaaleissa hyvin edustettuna. Sillä on lista Lapuan, Mikkelin, Turun ja Tampereen hiippakunnissa. Se on lisäksi ainoa puolue, jolla on oma lista myös pappisvaalissa: Tampereen hiippakunnan kirkkodemareiden pappislistalla on yksi ehdokas, eläkerovasti Rainer Backström.
Jo 1970-luvulla SDP:n jäseneksi liittynyt kirkolliskokousedustaja Tuulikki Väliniemi on helmikuun vaaleissa ehdolla Lapuan hiippakunnassa Sosiaalidemokraattien ehdokaslistalla. Väliniemi on aktiivisesti mukana niin kirkollisessa kuin kunnallisessakin politiikassa.
– Sosiaalidemokraatit ajavat kaikissa päätöksissään kansainvälistä yhteisvastuun kirkkoa, kansankirkkoa, sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta, avoimuutta ja sitä, että kaikki ovat kutsuttuja yhdenvertaisina seurakuntalaisina mukaan kirkon toimintaan, Väliniemi kuvaa puolueen kirkkopoliittista linjaa.
Konkreettisia esimerkkejä päätöksistä, joissa periaatteet tulevat näkyviin, Väliniemi ei kylmiltään keksi.
– Ne tulevat näkyviin kaikessa. Ne ovat perusperiaatteita, joilla asioita arvioidaan, hän kuvailee.
Kirkolliskokouksessa Väliniemi kuuluu viime kaudella toimintansa aloittaneeseen Muutoksen Tuulet -ryhmään. Puoluetunnukset eivät kirkon päätöksenteossa ole näkyvillä, mikä hieman ihmetyttää kokenutta poliitikkoa.
– Kuitenkin jokainen edustaja todennäköisesti ja toivottavasti äänestää kaikissa valtakunnan vaaleissa, eli kannattaa jonkin poliittisen puolueen tapaa ajaa asioita ja varmaan niitä periaatteita myös kirkolliskokouksessa itse pyrkii edistämään, hän perustelee.
”Koti, uskonto ja isänmaa”
Entä se kokoomuslainen kirkkopolitiikka, jonka perään Jori Mäntysalo kyseli bloginsa otsikossa? Kokoomuksella on kirkolliskokousvaaleissa lista Tampereen, Turun ja Oulun hiippakunnissa.
Forssalainen kirkolliskokousedustaja Marja-Leena Korpela on ehdolla Tampereen hiippakunnassa Kokoomuksen ehdokaslistalla. Korpela ei tunnista kokoomuslaista kirkkopolitiikkaa.
– Se on samaa kuin suomalainen kirkkopolitiikka muutenkin. Ei siinä mitään erityisiä painotuksia ole oikealle tai vasemmalle. Jokainen saa ajatella omilla aivoillaan, Korpela sanoo.
– Kyllähän ne kokoomuslaisten arvot toki ovat koti, uskonto ja isänmaa, hän lisää.
Korpela näkee itsensä kirkolliskokouksessa ennemmin oman rovastikuntansa ja hiippakuntansa kuin puolueen edustajana. Toisaalta hän pitää silti tärkeänä, että puolueväestä koottu lista esiintyy vaaleissa puolueen nimellä.
– Ei puolueen nimi välttämättä kerro mitään kirkkopolitiikasta, mutta kertoo se kuitenkin siitä, mitä kokoomus Suomessa puolueena ajaa. Tässä kirkollispolitiikassa ei ole mitään, mitä me ehdottomasti haluttaisiin.
Kuva: Olli Seppälä