Kirkossa on perustettu Kätketyt kivut -muisteluryhmiä, joissa käydään läpi traumaattisia sotakokemuksia.
– Sota ja sisällissota ovat suuri trauman aihe. Emme ole kansakuntana riittävästi selvittäneet näitä asioita. Vuoden 1918 tapahtumia on laajemmin muisteltu vasta 2000-luvulla, ja vieläkin näyttää siltä, että joillakin paikkakunnilla asiat ovat selvittämättä. Sen seurauksena on outoa pahoinvointia ja ristiriitoja. On perusteltuja syitä olettaa, että maamme väkivaltaisuus juontaa juurensa käsittelemättömistä sotatraumoista, toteaa apulaisjohtaja Marja Kantanen Kirkkohallituksesta.
Kätketyt kivut -muisteluryhmissä ihmiset kertovat toisilleen, miten sota on koskettanut heitä ja heidän perheitään. Ryhmien ohjaajiksi on koulutettu seurakuntien ja järjestöjen työntekijöitä sekä ryhmänohjausta tuntevia vapaaehtoisia. Ryhmien lisäksi keskustelua voi käydä myös avoimissa tilaisuuksissa alustusten pohjalta.
– Viime vuosina on alettu puhua sotilaiden ja evakkojen lapsista, saksalaisten sotilaiden suomalaisista vaimoista tai kumppaneista sekä heidän lapsistaan. Puhumisen tarvetta on siis tuhansilla ihmisillä.
Muisteluryhmiä on perustettu muun muassa Porin seurakuntayhtymässä ja Janakkalan seurakunnassa. Muisteluryhmien ympärille perustetussa hankkeessa on mukana kirkon lisäksi Suomen mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Vanhustyön keskusliitto, Suomen Lottaperinneliitto sekä Nuorisotutkimusverkosto.