Kirkolliskokouksen täysistunto äänesti torstai-iltana seurakuntarakenneuudistuksesta. Rakenneuudistus kaatui vain neljän äänen turvin. Projektipäällikkö Terhi Jormakka kommentoi asiaa Kotimaa24:lle.
Äänestystulos oli 78 puolesta ja 31 vastaan. Uudistuksen hyväksyminen olisi vaatinut taakseen 82 ääntä.
Keskeisintä uudistuksessa oli se, että kaikki seurakunnat olisivat kuuluneet seurakuntayhtymiin. Uudistuksessa esitettiin myös muun muassa, että vain kirkkoherran virka olisi ollut seurakunnissa pakollinen. Kanttorin ja diakonian viran pakollisuudesta olisi luovuttu.
– Nyt ollaan tilanteessa, että pallo omien rakenteiden kehittämisestä on selkeästi palautunut paikallistasolle seurakuntiin. Lähivuosina ei varmasti ole odotettavissa isoa rakennemuutosta. Tätä alettiin valmistella vuonna 2008, ja nyt on päästiin päätöksentekoon asti, seurakuntarakenteiden kehittämishankkeen projektipäällikkö Terhi Jormakka toteaa heti äänestyksen jälkeen Kotimaa24:lle.
Hän on tehnyt työtä seurakuntauudistuksen parissa vuodesta 2012. Työ jatkuu yhä mutta nyt eri lähtökohdista.
– Tietysti olen harmissani, mutta en tokikaan sen takia, että minun työni olisi mennyt hukkaan. Olen seurakuntien puolesta harmissani. Tiedän, että monissa seurakunnissa tätä oli odotettu mahdollisuutena ja oli pantu toiveita siihen, että tulevaisuus voisi olla uudessa rakenteessa valoisampi. Nyt seurakunnat joutuvat nykylainsäädännön valossa tekemään rakenteellisia ratkaisuja, mikä voi tarkoittaa niille seurakuntaliitosta tai nykymuotoista seurakuntayhtymää, Jormakka sanoo.
Miksi äänestyksessä kävi miten kävi? Jormakka uskoo, että kyse oli siitä, että jotkut edustajat kokivat seurakuntayhtymään liittymisen pakkona.
– Vaikka esitys oli koetettu tehdä niin väljäksi kuin mahdollista. Siinä olisi ollut mahdollisuus löytää omalle alueelle sopiva malli. Vastustajien näkemyksen mukaan väljyys ei ollut riittävää.
Lisäksi Jormakka uskoo, että monien seurakuntien jo läpikäymät rakennemuutokset vaikuttivat.
– Tuntui vaikealta, että vastassa olisivat taas olleet uudet muutokset.
Uudistuksella tavoiteltiin myös säästöjä. Pärjääkö kirkko nyt?
– Kirkko pärjää aina. On ne säästöt saavutettavissa nykysäädöspohjaltakin. Mutta varmaan se, että tavoite oli turvata pienempien seurakuntienkin olemassaolo, ei ole nykylainsäädännön puitteissa yhtä helppoa.
Kotimaa24:n tietojen mukaan huomenna perjantaina kirkolliskokouksessa on luvassa erilaisia edustajien esityksiä siitä, miten seurakuntien rakenneuudistusta voitaisiin nyt tehdystä päätöksestä huolimatta tukea ja edistää.