Seksuaalivähemmistöjen MCC-kirkko aloitti toimintansa Suomessa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kirkkona tunnettu Metropolitan Community Churches (MCC) aloitti toimintansa Suomessa. Elävä vesi MCC Helsinki -seurakunnan pastori Tarja Pyykkö on tehnyt pitkän uran kirkon nuorisotyössä.

Pyykö sanoo Kotimaa24:lle, että alkuun toiminta on ryhmittynyt yhdistykseksi, mutta mahdollisesti jatkossa tarpeen mukaan kyseeseen voi tulla myös rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta.

Seurakunta kutsuu itseään yhteisölliseksi ihmisoikeuskirkoksi. Sen kokoontumisiin on osallistunut kerrallaan kymmenkunta ihmistä.

– Toiminnassa on vaikutteita ja kirjoa sen mukaan keitä kulloinkin osallistuu. Aika paljon seurailemme luterilaista jumalanpalvelusta ja kirkkovuotta, mutta joskus vaikutteet tulevat vaikka taizelaisuudesta, Pyykkö kertoo.

Pyykkö on ensimmäinen suomalainen, joka on kouluttautunut MCC-kirkon papiksi. Hänellä on 15 vuoden työkokemus luterilaisesta seurakuntatyöstä, muun muassa Ähtäristä, nuorisonohjaajana sekä kansainvälistä työkokemusta telekommunikaatioalalta.

Metropolitan Community Churches aloitti kirkollisen toimintansa 1968 Kaliforniassa. Euroopassa seurakuntia on muun muassa Englannissa, saksassa, Hollannissa sekä Ruotsissa.

MCC Suomi ry:n perustamiskokous pidettiin Helsingissä pari viikkoa sitten. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää, ylläpitää ja tukea Metropolitan Community Churches’n toimin taa Suomessa. 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys sanoo järjestävänsä jumalanpalveluksia, keskusteluryhmiä ja sielunhoitoa sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun.

MCC:n toimintaan osallistuu tyypillisesti ihmisiä erilaisista kirkollisista taustoista sekä myös muista kuin kristillisistä yhteisöistä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli tarjota hengellinen yhteisö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville, joita syrjittiin tai suorastaan vainottiin heidän omissa seurakunnissaan.

Elävä vesi MCC Helsingin tiedotteen mukaan kirkon kantavana ajatuksena oli, että MCC:n toimita kävisi ajan myötä tarpeettomaksi, kun kirkkojen avoimuus moninaisuuden suhteen lisääntyisi ja sateenkaari-ihmiset voisivat palata mukaan omien seurakuntiensa toimintaan.

Kuva: Marja Haapio

Edellinen artikkeliYlivieskan kirkkoherra: ”Keräyslupa-asioita selvitellään”
Seuraava artikkeliIS: Keskitalo kommentoi turvapaikanhakijoiden suojelua – ”Ei niin mystistä kuin ehkä kuulostaa”

Ei näytettäviä viestejä