Kirkolliskokous kävi tiistaina lähetekeskustelua virsikirjan lisävihkosta. Kirkolliskokousedustaja Ilmari Ylä-Autio tahtoo Unto Monosen
Satumaan virsikirjaan. Suomalaista tangoa viedään nyt myös Unescon kulttuuriperinnön luetteloon.
Ylä-Autio käytti heti lähetekeskustelun alkupuolella puheenvuoron, jossa hän ilmoitti, että Unto Monosen säveltämä ja sanoittama tango Satumaa kuuluu virsikirjaan.
Ylä-Autio kertoo Kotimaa24:lle, että ihmiset kysyvät häneltä jatkuvasti, eikö Satumaa jo pääse virsikirjaan. Lapuan kirkolliskokousedustaja tietää, että tango on kaikunut myös kirkoissa ja seuroissa.
Hän uskoo, että Satumaa nostaisi virsikirjaan päästyään suuren yleisön kiinnostusta virsiä kohtaan. Tango olisi samalla portti muiden virsien pariin.
Ylä-Autiolla ei ole mitään epäilystä, etteikö Satumaa kävisi virreksi.
– Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa… Tangohan luo mielikuvaa, että jossakin on jotain suurempaa, hän toteaa.
Johannes Paavali II noteerasi suomalaisen tangon
Seinäjokelainen Ylä-Autio on tunnettu tangomies. Hän on Suomalaisen tangon Satumaa ry:n puheenjohtaja ja Tangovekara-, Tangojuniori- ja Tangoseniori-laulukisojen isä.
Kirkolliskokouksessa Espoon piispa, entinen Seinäjoen kirkkoherra Tapio Luoma osuu haastatteluhetkellä paikalle. Ylä-Autio kertoo oitis, että Luoma on ollut Seinäjoella vetämässä tangon Sinitaivas tilaisuudessa, jossa tunnetut henkilöt lauloivat lempitangojaan.
– Sinitaivas on Luoman tango, kappale katsoo taivaalle, Ylä-Autio heittää piispalle.
Ylä-Autio kertoo myös, miten kulttuurivaikuttajat Jukka Ammondt ja Teivas Oksala saivat vuonna 1994 tunnustukseksi paavi Johannes Paavali II:lta kunniamitalin. Ammondt oli levyttänyt latinaksi suomalaisia tangoja. Levy syntyi yhdessä Oksalan kanssa. Tangolevy luovutettiin paaville.
– Ammondt halusi viedä paaville tervehdyksenä suomalaista kulttuuri. Paavi toivotti onnea suomalaiselle tangolle, Ylä-Autio kertoo.
Paavi Franciscus pääsee kuuntelemaan Satumaata?
Nyt vastaavaa suunnitellaan myös paavi Franciscukselle. Ylä-Autio kuuluu Caminitos-kvartettiin, joka aikoo levyttää latinaksi ja espanjaksi niin suomalaisia kuin argentiinalaisia tangoja. Muun muassa Satumaa taltioidaan ja levytys tehdään kesällä. Ylä-Autio kertoo, että kvartetissa laulaa myös seinäjokelainen arkkitehti Julio Vallejo Medina, joka on kotoisin Buenos Airesista paavin kylästä.
– Meillä on haave, että pyrimme paavin juttusille viemään tervehdystä suomalaisesta tangosta. Franciscus piti tangotanssit Roomassa Pietarinkirkon aukiolla 78-vuotissyntymäpäivinään viime vuonna ja ilmoitti rakastavansa tangoa. Tämä toi pontta lisää viedä paaville CD, Ylä-Autio sanoo.
Argentiinalainen ja uruguaylainen tango on jo Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa. Suomalainen tango ei vielä ole. Kohta voi olla. Ilmari Ylä-Autio kertoo Kotimaa24:lle, että Suomalaisen tangon Satumaa ry ja Tangomarkkinat ovat esittäneet suomalaista tangoa Unescon kulttuuriperintökohteeksi.
– Asia on vireillä opetusministeriössä.