Seurakuntavaalien äänestysprosentti nosti esiin kysymyksiä vaalijärjestelmän toimivuudesta sekä demokratian toteutumisesta kirkossa.
Lisäksi peräti 44 seurakuntaa päätyi järjestämään sopuvaalit. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näissä seurakunnissa ehdolla oli vain sen verran ehdokkaita, että he tulivat kaikki valituiksi suorilta käsin päätöselinten jäseniksi tai varajäseniksi.
Lappeenrantalaisessa Sammonlahden seurakunnassa ei tällä kertaa päästy edes sopuvaaleihin asti. Ehdokkaiden puutteen vuoksi seurakuntaneuvostoa ei tällä kertaa voitu valita ollenkaan. Tuomiokapituli joutui määräämään uudet vaalit tammikuuhun 2023. Lappeenrannan yhteiseen kirkkovaltuustoon seurakunnan edustajat valittiin vähäisistä ehdokkaista automaattisesti.
Sammonlahden kirkkoherra Juha Eklund ilmaisi Kotimaalle turhautumisensa vaalijärjestelmään.
– Järjestelmä on todella kankea. Paljon turhaa työtä ja vanhanaikaisia käytäntöjä. Missä esimerkiksi viipyy sähköinen äänestämismahdollisuus?
Eklund kertoo, että vaalien siirtymiseen vaikuttivat useat syyt.
– Ehdokkaita oli liian vähän ja siksi tuomiokapitulin oli määrättävä uudet vaalit. Lappeenrannassa ei muutenkaan ollut tungosta ehdokkaista. Meillä kävi niin, että luottamushenkilöt luulivat, että mukaan on lähdössä kaksi listaa. Kun toista listaa ei sitten kuulunutkaan, ei tähän hätään enää ehditty reagoida.
Eklundin mukaan edessä on toinen kierros.
– Sama souvi uudelleen. Jos tällä kertaa mukana on vaan yksi lista, sopuvaalit saattavat olla mahdollisuus.
Yksi ehdokkaiden intoon vaikuttanut tekijä on Eklundin mielestä aloite Lappeenrannan seurakuntien yhdistämisestä.
– Lappeenrannan seurakuntayhtymässä on viisi seurakuntaa. Pari vuotta sitten tehtiin viidentoista vuoden sisällä jo kolmas aloite siitä, että viisi yhdistettäisiin yhdeksi. Aloite kaatui parin seurakunnan vastustukseen. Keskustelu on kuitenkin johtanut siihen, että moni luottamushenkilö kokee, että tällä ”meidän hommalla ei ole enää kauheasti merkitystä”.
”Laite on kopioitu muualta ja moottori jätetty pois”
Lappeenrannan alueen äänestysprosentti ei ole erottunut edukseen maallisissakaan vaaleissa. 15.6.2021 Etelä-Saimaa uutisoi, kuinka Lappeenrannan äänestysprosentti oli kuntavaaleissa koko Suomen matalimpia. Aluevaalienkin äänestysprosentti oli pari prosenttia maan keskiarvoa alhaisempi. Seurakuntavaaleissa Lappeenrannan seurakuntien äänestysprosentti vaihteli 4,4 ja 7,7 välillä, huomattavasti maan keskiarvon alapuolella. Yksi vaikuttava tekijä saattaa olla, että Lappeenrannan seurakuntayhtymän alueella ei lähetetty koteihin lainkaan vaalikirjeitä.
Eklund näkee, että sitoutuneisuus yhteisiin asioihin on laskussa.
– Vastuunkantaminen ei ole ajan trendi eivätkä ihmiset sitoudu tällaiseen vaikuttamiseen. Työskennellessäni Saksassa ja Sveitsissä huomasin, että kirkolliseen päätöksentekoon on olemassa paljon kevyempiäkin malleja. Me olemme aikanaan Suomessa demokratiahuumassa kopioineet kuntavaalisysteemin. Tämä ontuu jo lähtökohdissaan, sillä meiltä puuttuvat kuntavaalien toimijat eli puolueet. Laite on kopioitu muualta ja moottori jätetty pois.
Eklundin mielestä aika on ajanut nykyisen seurakuntavaalimallin ohi.
– Hitaiden hallintopäätösten kirkossa tätä epäkohtaa ei ole vielä pystytty oikaisemaan.
Tulevaisuuteen Eklund katsoo kuitenkin toiveikkaasti.
– Olen varma, että saamme hyvän seurakuntaneuvoston. Vaikka vaaliproseduuri on vanhanaikainen ja kohtuuttoman raskas, luotan siihen, että saamme toimivan neuvoston.
Niilo Rantala
29.11.2022 Juttuun lisätty tieto seurakuntavaalien äänestysprosentista Lappeenrannassa sekä huomio vaalikirjeiden lähettämättömyydestä.