Saamenmaan hengelliset laulut kootaan verkkoon – ”Omakielinen musiikki vahvistaa saamelaisten identiteettiä kristittyinä”

Suvi Järvensivu kannustaa saamelaisia kristittyjä tekemään omakielistä musiikkia. Kuva: Danielle Miettinen

Utsjokilainen saamelainen kulttuurituottaja Suvi Järvensivu on saanut Taiteen edistämiskeskukselta apurahan saamenkielisten hengellisten laulujen kokoamiseen ja tuottamiseen.

Tarkoitusta varten perustettavalle verkkosivustolle kootaan sanoitusten ja soinnutusten lisäksi myös äänitallenteita vapaasti käytettäviksi. Tavoitteena on noin sadan laulun kokoelma. Mukaan otetaan sekä saameksi kirjoitettua että käännettyä musiikkia viimeisten parinkymmenen vuoden ajalta.

– Saamenmaahan kuuluu alueita Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. On hienoa saada eri maissa käytössä olevia saamenkielisiä lauluja seurakuntien käyttöön koko Saamenmaassa, Järvensivu toteaa.

Miten laulujen kerääminen tapahtuu käytännössä?

– Olen yhteydessä ihmisiin, joiden tiedän käyttävän saamenkielistä hengellistä musiikkia. He ovat aika hyvin tiedossani. Mutta jos jollakulla on piironginlaatikossa piilossa laulu, kuulen siitä mielelläni.

Suvi Järvensivu muistuttaa, että hengellisten laulujen laulaminen sydämen kielellä vahvistaa sekä kristillistä että etnistä identiteettiä.

– Luterilaisuuskin syntyi siitä, että äidinkielistä uskonelämää alettiin arvostaa.

Järvensivu kannustaa saamelaisia kristittyjä tekemään omakielistä musiikkia. Hän toivoo seurakuntien järjestävän tilanteita, jossa lauluja voidaan laulaa yhdessä.

– Saamelaiset ovat musiikillisesti lahjakkaita. Musiikkia tehdään paljon ja muusikoita arvostetaan. Olisi hyvä, että esiin nousisi myös uusia hengellisen musiikin tekijöitä.

Suvi Järvensivu oli mukana Lasse Heikkilän viisi vuotta sitten tuottamalla ensimmäisellä pohjoissaamenkielisellä ylistyslevyllä Friddja. Levyllä kuullaan myös kristillistä joikua.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.