Ruotsissa kirkolliskokouksen enemmistö haluaisi, että kaikki uudet papit vihkivät homopareja – Ei onnistu, sanoo arkkipiispa Antje Jackelén

Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén. Kuva: Ruotsin kirkko / Magnus Aronson

Ruotsin kirkossa on virinnyt kirkollisvaalien alla vilkas keskustelu pappien avioliittokannoista. Kyse on siitä, voiko kirkko edellyttää kaikilta tulevilta papeilta valmiutta vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja.

Ruotsissa käydään kirkollisvaalit tulevana sunnuntaina 19.9. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt seurakuntiin, hiippakuntiin ja kirkolliskokoukseen.

Avioliittokeskustelu sai alkunsa Kyrkans Tidning -lehden vaalikyselystä kirkkopoliittisille ryhmittymille. Kyselyyn vastasivat kirkolliskokouksessa edustetut valtakunnalliset ryhmittymät, monet niistä ruotsalaiselle kirkkopolitiikalle ominaiseen tapaan puoluetaustaisia. Yksi kyselyssä tiedustelluista asioista oli ryhmittymien kanta siihen, voidaanko Ruotsin kirkkoon jatkossakin vihkiä pappeja, jotka eivät ole valmiita vihkimään sateenkaaripareja.

Keskustelunaihe ei ole Ruotsin kirkossa uusi. Se on pulpahdellut pintaan aika ajoin siitä alkaen, kun kirkko hyväksyi samaa sukupuolta olevien parien kirkollisen vihkimisen vuonna 2009.

Viimeksi asiaa käsiteltiin kirkolliskokouksessa vuonna 2017. Tuolloin aloite hylättiin sen jälkeen, kun kirkolliskokouksen oppilautakunta oli torjunut sen. Oppilautakuntaan kuuluvat kirkon 14 piispaa ja kahdeksan muuta jäsentä, pääasiassa yliopistoteologeja.

Kaksi kirkkopoliittista ryhmittymää käänsi kelkkansa

Ensin vaikutti siltä, että vihkimisen edellyttäminen ei saisi Kyrkans Tidningin kyselyssä taakseen kirkolliskokouksen tämänhetkisen kokoonpanon enemmistöä. Tulos puolsi nykykäytännön jatkumista yhden äänen erolla.

Kyselyn tulosten julkistamisen jälkeen kaksi ryhmää, porvariliittouma ja keskusta, kuitenkin käänsivät kelkkansa ja ilmoittivat puoltavansa vihkivaatimusta. Nyt kaikkien pappien valmiutta sateenkaarivihkimisiin olisi valmis edellyttämään 157 edustajaa kirkolliskokouksen 251 edustajasta – edellyttäen, että ryhmäkuri säilyisi.

Keskusta perusteli mielenmuutosta Kyrkans Tidningille sillä, että ryhmä on kannattanut samaa sukupuolta olevien vihkioikeutta eikä halua olla joukko, joka ratkaisee vaa'an painumisen muutosta vastustavalle kannalle.

Kirkolliskokous ei ota vastaan aloitteita enää tälle syksylle, mutta Kyrkans Tidningin mukaan kirkolliskokouksen ryhmittymät kaavailevat asian edistämistä ensi vuoden puolella.

Kirkolliskokouksen oppilautakunta vastustaa

Suunnitelma saa kuitenkin kapuloita rattaisiin vaikutusvaltaiselta taholta. Arkkipiispa Antje Jackelénin mukaan vaatimus on Ruotsin kirkon kirkkojärjestyksen vastainen.

Jackelén sanoo Kyrkans Tidningin haastattelussa, että pappiskandidaatin soveltuvuuden arvioi piispa eikä arviota voida korvata listalla kysymyksiä, jotka vihkimystä hakevan täytyy allekirjoittaa.

Jackelén huomauttaa, että kirkolliskokouksen oppilautakunta käsitteli aloitetta vihkivaatimuksesta jo vuonna 2016 ja torjui sen. Arkkipiispa on oppilautakunnan puheenjohtaja.

– Sen jälkeen ei ole käynyt ilmi mitään uutta. Kysymys on käsitelty, ja oppilautakunnan kanta on, että kyseessä ei ole kirkon perusteita koskeva asia. Näin ollen on piispan vastuulla tehdä kokonaisarvio pappiskokelaan sopivuudesta.

Jackelén sanoo oppilautakunnan todenneen myös, että vuoden 2009 päätös vihkiä samaa sukupuolta olevia koskee kirkkoa kokonaisuutena, ei yksittäisiä pappeja.

Ruotsin kirkossa kirkkojärjestykseen tehtävät oppia koskevat muutokset vaativat kirkolliskokouksessa taakseen kolmen neljäsosan määräenemmistön. Oppilautakunta ilmaisee kantansa asiaan ennen äänestystä. Päätös voi mennä läpi myös yksinkertaisella enemmistöllä, jos sen puolesta äänestetään kahdella peräkkäisellä kirkolliskokouskaudella.

Jos päätös on piispojen mielestä kirkon uskon ja opin vastainen, hyväksymiseen vaaditaan kuitenkin aina kolmen neljäsosan enemmistö.

Arkkipiispa Jackelén: Ei voi rinnastaa naispappeuskysymykseen

Moni vihkivaatimusta ajava on verrannut asiaa naispappeuskysymykseen. Ruotsin kirkon uusilta papeilta on vuodesta 1982 lähtien edellytetty, että he tekevät keskenään yhteistyötä sukupuolesta riippumatta.

Arkkipiispan mukaan kysymyksiä ei voi rinnastaa.

– Virkakysymys liittyy suoraan sakramentin toimittamiseen. Seurakunnalle ei saa olla epäselvää, riippuuko ehtoollisen pätevyys papin sukupuolesta, Antje Jackelén toteaa Kyrkans Tidningissä.

Vihkitoimituksessa ei hänen mukaansa ole epäselvyyttä siitä, onko kyseessä vihkiminen vai ei.

– Käsikirjassamme on yhteinen vihkikaava samaa ja eri sukupuolta oleville pareille.

Jackelén toteaa, että kirkossa ei ole tullut tietoon vihkimisiin liittyviä syrjintäkokemuksia. Jokainen vihkimistä toivova sateenkaaripari löytää papin helposti; vihkiparien määrään nähden vihkimään valmiista papeista on ylitarjontaa. Samaa sukupuolta olevien kirkollisia vihkimisiä toimitetaan Ruotsissa noin 150 vuodessa. Keskustelussa on huomautettu myös, että kirkossa on pappispula, ja siksi kelpoisuusehtojen rajaaminen olisi nurinkurista.

Viimeisimpänä käänteenä ja erityisesti arkkipiispa Jackelénin puheita vastaan suunnattuna protestina göteborgilainen pappi ja teologian tohtori Lars Gårdfeldt on ilmoittanut lopettavansa heteroparien vihkimisen.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.