Rooman paavin ensimmäinen kirje Suomen piispalle päivättiin tasan 800 vuotta sitten

Turun Koroistenniemellä on muistolaatta paikalla, jolla sijaitsi 1200-luvulla piispanistuin. Kuva: Olli Seppälä

13. tammikuuta 2021 on kulunut päivälleen 800 vuotta siitä, kun vanhin tunnettu paavin kirje Suomen piispalle on päivätty.

Paavi Honorius III lähetti 13.1.1221 päivätyn kirjeensä nimenomaan Suomen piispalle. Kirjeessä paavi ei nimeä vastaanottavaa piispaa, mutta kirjeen vastaanottajaa kehotetaan muun muassa estämään kaikki toimitukset hiippakuntaa ympäröiville barbaarikansoille, mikä haittaisi näiden hyökkäilyjä. Tämä tarkoitti oman aikansa kauppasaarron organisoimista Novgorodia vastaan.

Suomi oli jo varhain mukana eurooppalaisessa politiikassa, jonka liikkeitä ohjattiin kaukaa maamme ulkopuolelta. Paavi lienee saanut Suomea koskevat tietonsa Uppsalan arkkipiispalta.

Paavin kirje on eittämättä osoitettu Suomeen, mutta kuka oli tuo suomalainen piispa? Luultavimmin Tuomas, jonka piispuuskautena pidetään mahdollisesti vuosia 1220–1245.

800 vuotta sitten päivätyssä kirjeessä ei ole sen lähettäneen paavin nimeä, mutta toisen, vain muutamaa päivää myöhemmin Ruotsiin lähetetyn paavin kirjeen perusteella voidaan päätellä, että kyseessä oli paavi Honorius III (paavina 1216–1227).

1200-luvun alku oli Itämeren pohjoisreunalla ja Suomessa levotonta. Sotaretkiä tehtiin eri suuntiin. Vuonna 1229 paavi Gregorius IX otti Suomen kirkon suojelukseensa. Vuonna 1232 hän määräsi virolaiset kalparitarit puolustamaan Suomea. Lännen kirkko levisi suomalaisten heimojen keskuudessa, mutta esimerkiksi hämäläiset nousivat kapinaan vuonna 1237.

Suomi yli 800 vuotta osana länttä

Mitä meille merkitsee, että keskiajan Euroopan mahtavin maallinen voima eli paavinistuin oli yhteydessä maahamme jo 800 vuotta sitten?

Tampereen yliopiston dosentti, kielihistorioitsija sekä Pohjolan keskiajan yleis- ja kirkkohistorian tutkija Mikko Heikkilä toteaa, että paavin kirje 13.1.1221 ja muut samalta ajalta peräisin olevat kirjeet todistavat, että Suomi – Lounais-Suomesta alkaen – on jo vähintään 800 vuoden ajan ollut sekä maantieteellisesti että henkisesti osa läntistä ja kristillistä arvoyhteisöä, muuttuen sen mukana.

Tällä länteen kytkeytymisellä on ollut maallemme ja kansallemme suuri merkitys.

– Läntisen kristikunnan alueella ovat syntyneet niin yliopistolaitos, jossa moderni tiede sai alkunsa, kuin myös esimerkiksi humanismi ja käsitys kaikille ihmisille kuuluvista ihmisoikeuksista. Myös uuden ajan ateismi on samaa perua, Mikko Heikkilä sanoo.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.