Riihimäen kirkkoherra: Perheenerottamisesta kärsivät eniten lapset

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla Riihimäellä asuvasta irakilaisperheestä, jonka äitiä ja 3-vuotiasta tytärtä uhkasi pikainen karkotus. Korkein hallinto-oikeus asetti karkotuksen kuitenkin täytäntöönpanokieltoon siihen asti, että se on käsitellyt turvapaikkapäätöstä koskevan valituslupa-asian.

Riihimäen kirkkoherra Sirpa Viherä tuntee perheen tilanteen. Hän vastasi Kotimaan kysymyksiin perheenyhdistämisestä ja seurakunnan roolista maahanmuuttajien tukijana.

Mitä perheelle kuuluu nyt, Sirpa Viherä?

– Perheellä ei ole välitöntä hätää. Odottelemme, että valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen saadaan tehdyksi, ja toivomme, että asia otetaan uudestaan käsittelyyn. Äiti aloitti viime viikolla työt Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisyhdistyksen kesätoiminnan apuohjaajana.

Miten seurakunta voi tukea karkotusuhan alla olevia perheitä?

– Siinä vaiheessa, kun karkotuksen uhka on päällä, ihmiset ovat hirveän hätääntyneitä. Monelle käy niin, että shokissa arkielämän aloitteellisuus häviää. Silloin tarvitaan kuuntelijaa ja arkielämän tukihenkilöä.

Irakilaisperheen äiti ja lapset eivät saaneet oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteella, sillä perheen tulot olivat liian pienet. Perheenyhdistämisen ehtoja ollaan kiristämässä niin, että jatkossa tulorajat koskisivat aiempaa suurempaa joukkoa. Mitä ajattelet kiristyksistä?

– Ne iskevät pahiten niihin, jotka ovat kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa eli lapsiin. Lapset kärsivät perheenerottamisesta siitä riippumatta, jäävätkö he Suomeen vai joutuvatko he lähtemään. Haluaisin ajatella, että sivistysvaltion tunnistaa siitä, miten se kohtelee niitä, jotka eivät voi ajaa omaa etuaan. Herää kysymys, onko tämä enää sivistysvaltio.

Jos kielteinen turvapaikkapäätös tai perheenyhdistämispäätös on voimassa olevan lainsäädännön mukainen mutta seurakunnan mielestä väärin, mitä seurakunta voi tehdä?

– Silloin puhutaan kirkkoturvasta. Pyrimme yhteistyössä viranomaisten kanssa vaikuttamaan siihen, että asia otettaisiin uudelleen käsittelyyn. Näin voidaan tehdä, jos on syytä olettaa, ettei kaikkia päätökseen vaikuttavia seikkoja ole osattu ottaa huomioon tai jokin on muuttunut kielteisen päätöksen jälkeen. Seurakunta ei toimi vastoin laillista viranomaispäätöstä eikä tee laittomuuksia.

Miten Riihimäen seurakunta on muiden alueella asuvien maahanmuuttajien tukena?

– Diakoniatyöstä pyydetään taloudellista apua, jota emme tosin kovin paljon pysty antamaan. Lisäksi tulee yleisiä kotoutumisen kysymyksiä. Moni eri syistä tähän maahan muuttanut kokee jossain vaiheessa yksinäisyyttä. Siihen voimme vastata kutsumalla mukaan seurakunnan toimintaan. Meillä ei ole virallista ystävävälitystä, mutta tätäkin kautta voi löytyä joku, joka voi olla mukana maahanmuuttajan elämässä.

– Olemme aina valmiita keskustelemaan myös hengellisistä kysymyksistä riippumatta siitä, mitä uskontoa toinen edustaa. Meille on luonnollista puhua Jumalasta, varjeluksesta, uskosta ja epäuskosta siitä riippumatta, onko se sama jumala, josta puhumme.

Kuva: Philippe Gueissaz

Edellinen artikkeliKuopion hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä
Seuraava artikkeliValtaväestöstä poikkeava uskonto auttaa vähemmistökielen säilymistä

Ei näytettäviä viestejä