Suomen lähetyshistorian suurmies ja pioneeri Martti Rautanen oli myös raamatunkääntäjä. Ambomaalla hänen käsissään valmistui muun muassa ndongankielinen Raamattu vuonna 1924.
Koska kieli muuttuu jatkuvasti, Raamattu on käännettävä säännöllisesti uudelleen. Ihanteellista olisi, jos tämä olisi mahdollista noin 30 vuoden välein, arvioi Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila.
Rautasen ajan ndongankieli on muuttunut sadassa vuodessa niin paljon, että nyt tarvitaan uusi käännös. Valmista pitäisi olla vuonna 2027. Lisäksi työn alla on uusi kwanjaman kielinen Raamattu. Näiden kielten puhujia on yhteensä noin 800 000.
Käännöshankkeissa ovat mukana Suomen Pipliaseura, Suomen Lähetysseura, Namibian ja Angolan Pipliaseurat, Wycliffe Raamatunkääntäjät sekä paikalliset kirkot. Käännöstyön tekevät paikalliset raamatunkääntämiseen koulutetut kielenpuhujat.
Uudet käännökset mahdollistavat kirkkojen ndongan- ja kwanjamankielisen jumalanpalveluselämän.
Koulutusta ja tekniikkaa tarjolla
Raamatunkääntäminen on viimeisten 100 vuoden aikana muuttunut ammattimaisemmaksi.
– Kääntäjät verkostoituvat ja toimivat yhteistyössä yli rajojen. Työtä ohjaavat yleisesti hyväksytyt menetelmät. Kääntäjille on tarjolla korkeatasoista koulutusta ja työtä tehostavia välineitä, Yhtyneitten Pipliaseurojen raamatunkäännöskonsultti Seppo Sipilä kertoo.
Modernein menetelmin laadittuja, nykykielisiä uusia raamatunkäännöksiä valmistuu eri puolilla maailmaa tämän tästä.
– Uusia raamatunkäännöksiä laaditaan myös siksi, että käsitykset hyvästä käännöksestä vaihtelevat. 1960-luvulta alkaen on yhä enemmän painotettu sitä, että lukijoiden tulisi ymmärtää Raamattua. Aiemmin painotettiin ymmärrettävyyden sijasta esimerkiksi sanatarkkuutta, jolla haluttiin varmistaa käännöksen virheettömyys tai uskollisuus, Sipilä taustoittaa.
Hänen mukaansa sanatarkkuuden käsite on ajan myötä laajentunut ja uskollisuus on puolestaan hieman epäselvä käsite.
Kuinka usein ja miten käännetään, riippuu Sipilän mukaan myös siitä, millainen käsitys kirkkojen avainhenkilöillä on hyvästä raamatunkäännöksestä. Ja tietenkin resursseista.
– Tilanteeseen vaikuttaa myös kohdekielen puhujien määrä. Maailman suurilla sivistyskielillä on pääsääntöisesti enemmän käännöksiä kuin pienemmillä kielillä, ja niitä laaditaan myös useammin. Luonnollisesti kyse on myös kustantajien liiketaloudellisista intresseistä.
Raamatunkääntäminen on työlästä, hidasta ja kallista. Köyhien maiden pienet kirkot tarvitsevat siihen yleensä tukea.
– Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä ja monikansallisia toimijoita, Sipilä sanoo.
Kuva: Yhtyneet Raamattuseurat