Professori povaa raamatunkäännökselle pitkää ikää

HarviainenTapaniTapani Harviainen povaa nykyisin käytössä olevalle käännökselle vielä pidempää käyttöikää.

- Tähän mennessä kielellisiä moitteita ei ole ilmaantunut. Tuntuisi oudolta, että seuraavan 30 vuoden aikana kieli muuttuisi niin paljon, että käännöksen kieli vanhenisi merkittävästi. Vuoden 1933 Raamatun käännöstapa on sanatarkkaa. Vuonna 1992 hyväksytty käännös pyrkii välittämään Raamatun viestin niin kuin se oli ymmärretty sen alkuperäisessä ympäristössä, mutta vaikeita kohtia ei silti siloiteltu. - Käännöksen myötä esimerkiksi kirjeistä poistui turhaa, kreikan kielestä peräisin olevaa koukeroisuutta. Nykyinen lukija saattaa silti kokea, että niitä on vaikea ymmärtää. Niiden lukeminen vaatii vähän pohdiskelutaipumusta, pelkkää akkarin helppoutta ei Raamattu voi tarjota. Harviainen on käännökseen tyytyväinen. - Asiavirheitä ei ole löytynyt, vaikka joitain nykyajan termejä olisi voinut käyttää toisin kuin silloin ajattelimme. Keskustelimme muun muassa voiko käännöksessä olla linssipelto, mutta silloin ajattelimme, että se ei lukijalle aukea.

Käännöksen tekeminen kesti toistakymmentä vuotta, ja siihen kuului monia työvaiheita. - Paljon työtä tehtiin eksaktien termien etsimisessä. Tietoa etsittiin kasvi- ja eläintieteen puolelta. Jesajan kirjassa puhutaan neidonkukasta, jota puidaan. Se ei kuulosta viljelykasvilta niin kuin puiminen antaa olettaa, mutta selvisi, että kasvi tunnetaan myös mustakuminana, joka on maustekasvi. Suomen Eksegeettinen Seura vietti kirkkoraamatun 20-vuotisjuhlia torstaina Helsingin yliopistolla.

(Kuva: Tapani Harviainen luennoi raamatunkäännöksen 20-vuotisjuhlissa. Kotimaa24 haastatteli Harviaisen perjantaina.)