Rikoslain pahoinpitelysäännöt käsittävät myös terveyttä uhkaavan psyykkisen pahoinpitelyn. Lapin yliopiston rikosoikeuden professorin Terttu Utriaisen mukaan lain piiriin kuuluu näin ollen myös hengellinen väkivalta.
– Se on rikoksena virallisen syytteen alainen. Tässä on oikeuksia vastakkain, mutta uskonnonvapauden piirin täytyy lähteä rikosten ulkopuolelta, Utriainen sanoo.
Lestadiolaisia hoitokokouksia tutkinut Aini Linjakumpu on esittänyt, että laissa pitäisi selkeästi määritellä hengellinen väkivalta.
– Uskonnollisten yhteisöjen tapauksessa pelataan paljon suostumusopilla. Jos joku on tällaisen yhteisön piirissä, hän sitoutuu yhteisön normeihin. Niiden varjolla ei kuitenkaan voi tehdä rikoksia. Syntejä voi antaa anteeksi, rikoksia ei. Rikosoikeudellista valtaa käyttää valtio, Utriainen toteaa.
Aihetta koskeva lainkohta on rikoslain 21. luvun 5. pykälässä, jossa todetaan näin:
”Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
Pahoinpitely vanhenee viidessä vuodessa ja törkeä pahoinpitely 20 vuodessa. Lievä pahoinpitely, josta tuomitaan sakkoa, vanhenee kahdessa vuodessa.
Lue myös: Hoitokokoustutkija: Hengellinen väkivalta selkeästi lakiin