Poikien paratiisista leiritradition kehittäjäksi – Partaharjun leirikeskuksen henki vaikuttaa yhä

Näky Partaharjusta on ollut todellisuutta jo yli seitsemän vuosikymmentä. Se on erittäin merkittävä osa suomalaisen kristillisen tyttö- ja poikatyön historiaa, sanoi piispa Seppo Häkkinen perjantaina Pisara-suurleirin kutsuvierasseminaarissa. Pisara-suurleiri on parhaillaan meneillään Partaharjun leirikeskuksessa.

Piispa siteerasi Partaharjun ”isää”, Poikien Keskuksen pitkäaikaista toiminnanjohtajaa opetusneuvos Pentti Tapiota: ”Tärkeintä kaikilla leireillä, kursseilla ja opistossa on Partaharjun hengen aistiminen ja oppiminen. Se merkitsee elämistä sovinnossa itsensä, lähimmäisten, luonnon ja Jumalan kanssa meille annetussa kauniissa isänmaassa.”

Häkkinen piti puheenvuoron Partaharjun leirihistoriasta ja sen vaikutuksesta kristilliseen kasvatukseen. Kaupat Partaharjun leirikylästä tehtiin syksyllä 1945 ja rakentaminen alkoi kesällä 1946. Näky ”poikien leiriparatiisista” alkoi toteutua.

Leiritoiminta Partaharjulla alkoi heti kesällä 1946. Vuonna 1965 oli valmiina jo 28 rakennusta ja rakennelmaa, myös urheilukenttä ja uimala. Ristikiven kirkko valmistui vuonna 1971.

Heinäkuun lopulla 1951 pidettiin Partaharjulla ensimmäinen juhlaleiri, josta alkoi joka neljäs vuosi järjestettävien suurleirien ketju. Alkuvuosikymmeninä leirejä järjestettiin vain pojille. Tytöt osallistuivat Partaharjun suurleirille ensimmäistä kertaa vuonna 1987.

Partaharjun leireillä on pidetty esillä hyviä tapoja, perinteitä ja arvoja, korostettu raittiutta ja innostettu talkootyöhön. Vahva luontainen hengellisyys on aina ollut keskeinen juonne Partaharjun elämässä. Erityisesti sodanjälkeisessä Suomessa leiritoiminnalla oli suuri merkitys. Pentti Tapion mukaan: ”Suomessa oli valtavasti isättömiä poikia ja traumatisoituneiden isien poikia. Partaharjun leirikeskus syntyi tämän tarpeen keskelle.”

Partaharju pitää yllä kirkon leiritraditiota ja -kulttuuria ja kehittää sitä jatkuvasti.

– Muistan vieneeni Heinolan maaseurakunnan leireille 1990-luvulla suosituksi tulleen Mä pieni undulaatti oon -laululeikin, jonka opin Partaharjulla. Samoin Rautvuoren Vartijoiden partioleirillä toimin kerran seppänä, jonka pajassa jokainen leiriläinen sai tehdä pellinpalasta ja isosta rautanaulasta lehmänkelloa muistuttavan oman leirikellon. Mallin tähän sain Partaharjulta, Häkkinen muisteli.

Partaharju on tuonut kirkkoon kansainvälisiä yhteyksiä ja välittää seurakuntien varhaisnuorisotyöhön yhä uusia ideoita, piispa Häkkinen sanoi. Partaharju on pitänyt esillä tietoisuutta varhaisnuorista seurakuntien jäseninä ja heidän erityisistä tarpeistaan. Se on myös vaalinut varhaisnuorisotyön monipuolisuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Tyttö- ja poikatyössä hengellinen, psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen kasvatus ovat luonnollisella tavalla yhdessä.

Kuva: Emilia Karhu. Pisara-suurleiri on meneillään Partaharjun leirikeskuksessa.

Lue myös:

Lasten suurleiri Partaharjulla alkaa joka aamu raamattutyöskentelyllä – katso kesäiset kuvat!

Pisara-suurleiri juhlii kirkon varhaisnuorisotyön 100 vuotta – ”Kohdataan pyhä, rakennetaan rauhaa”

Poikien paratiisin isähahmo – Pentti Tapio

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä

Edellinen artikkeliKolumni: Voiko demokratia kuolla lännessäkin? – Tie orjuuteen on katettu epäjumalilla
Seuraava artikkeliSammuvatko suitsukkeet? – Pula olibaanihartsista uhkaa tuoksuvaa tuotantoa

Ei näytettäviä viestejä