Piispojen perinteisissä hiippakunnilleen lähettämissä pääsiäistervehdyksissä viitataan Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa ja sen esiin nostamiin pohdintoihin ihmisluonnon perimmäisestä olemuksesta.
”Vihan logiikka havahduttaa yhä uudelleen huomaamaan ihmisluonnon synkät puolet”, kirjoittaa arkkipiispa Tapio Luoma.
”Pääsiäisen kertomus paljastaa ihmisluonnon kasvot. Se kertoo, kuinka kylmä ja häikäilemätön lurjus ihminen voi pahimmillaan olla”, kirjoittaa puolestaan Kuopin piispa Jari Jolkkonen.
Myös Oulun piispa Jukka Keskitalo pohtii ihmisen olemusta:
”Olemme tässä maailmassa onnettomuuksien armoilla, ja yksi suurimmista onnettomuuksista on ihmisen taipumus itsekkyyteen, pahimmillaan seurauksista välittämättä. Sodat ovat opettaneet meille myös ihmisen äärimmäisestä raakuudesta toisia kohtaan.”
Luoma, Jolkkonen ja Keskitalo kuitenkin näkevät, että synkkä kuva ihmisestä ei ole koko totuus, vaan ihminen osaa olla myös epäitsekäs.
”Ihmismieli haluaa pitää kiinni toivosta ja luottaa valoisampaan tulevaisuuteen. Juuri tähän, valoisamman tulevaisuuden odottamiseen ja sen hyväksi toimimiseen, pääsiäinen meitä kannustaa”, Luoma kirjoittaa.
Espoon piispa Kaisamari Hintikka muistuttaa, että pääsiäisaamun valossa meille avautuu uusi todellisuus:
”Tyhjän haudan äärellä oma elämämme ja koko maailman elämä näyttäytyy uudessa valossa, ylösnousemuksen ja toivon valossa. Sinne missä on ollut pimeää, loistaa valo, se mikä on ollut rajallista, tulee osaksi ikuisuutta, mikä on ollut kuollutta, herää elämään Jumalan yhteydessä. Tyhjän haudan ääreltä Ylösnoussut kutsuu meitä jatkamaan matkaa askelissaan, katsomaan itseämme ja toisiamme, kaikkea luotua, pääsiäisaamun valossa joka päivä.”
***
Kotimaa.fi:n toimitus toivottaa lukijoille rauhallista ja merkityksellistä pääsiäistä. Uutistoiminta sivustolla alkaa jälleen tiistaina 19.4.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Piispojen pääsiäistervehdyksissä noustaan sodan synkkyydestä toivoon ja valoon