Piispainkokous saa aloitteen vihkioikeudesta – ”Mitään koiria ei ole haudattu mihinkään”

Kirkolliskokous päätti torstaina lähettää piispainkokouksen selvitettäväksi yhteistyössä Kirkkohallituksen kanssa edustaja-aloitteen 3/2016.

Edustaja Risto Tuorin kevään kirkolliskokouksessa antamassa aloitteessa esitetään, että Kirkkohallitus selvittää, onko kirkon aiheellista luopua avioliittoon vihkimisestä, sekä ryhtyy sen johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin.

Kirkolliskokouksen päätöstä edelsi keskustelu yleisvaliokunnan mietinnöstä, joka koski kyseistä edustaja-aloitetta.

Mietinnön esitteli edustajille yleisvaliokunnan puheenjohtaja Johanna Korhonen. Saatesanoissaan hän totesi, että ”mietinnössä mitään ei ole kirjoitettu rivien väliin, vaan kaikki on kirjoitettu riveille”.

– Voitte lukea tätä iloisin mielin, koska mitään koiria tai muita eläimiä ei ole haudattu minnekään, Korhonen sanoi.

Mietinnössä todetaan, että selvityksen tekeminen vihkioikeudesta luopumisesta vaatii monentyyppisten asioiden huomioon ottamista.

Sellaisia ovat valiokunnan mukaan avioliittoon vihkimisen teologia, avioliittolain muutoksen merkitys, vaikutus hengelliseen sitoutumiseen, avioliiton asema ja arvostus, kirkkojen välinen vertailu, vihkioikeus ja vihkiminen prosessina, vihkioikeuden vaihtoehdot, kirkollisen vihkimisen merkitys jäsenille, viestintä, vaikutus henkilöstöön, kirkon ja valtion suhteet ja talous.

Mietinnöstä virisi vilkas keskustelu

Yleisvaliokunnan mietintö poiki vilkkaan keskustelun.

Edustaja Annika Määttänen kannatti aloitteen lähettämiseksi piispainkokoukseen.

– Jos haluamme rakentaa aidosti moniäänistä kirkkoa, emme voi välttää sitä, että tulemme uskonkysymyksissä erilaisiin, jopa vastakkaisiin tuloksiin. Joudumme sietämään mielipiteitä, jotka vahvasti poikkeavat omistamme, Määttänen perusteli mielipidettään.

Edustaja Kirsi Hiilamon mielestä vihkioikeudesta ei pitäisi luopua, koska samalla yhteydet nuoriin perheisiin ohentuisivat ja muutkin kirkolliset toimitukset alkaisivat ehkä vähentyä. Hän esitti aloitteen hylkäämistä.

Piispa Jari Jolkkonen muistutti siitä, että asiaan ylipäätään liittyy valtavasti erilaisia kysymyksiä. Esimerkiksi se pitäisi selvittää, että jos luterilainen kirkko luopuisi vihkioikeudesta, miten kävisi toisten kirkkojen vihkioikeuden.

– Vihkioikeus on noin 40 eri uskontokunnalla erilaisin järjestelyin. Tämäkin pitäisi muistaa. Oma arvaukseni on, että jos kirkko luopuu vihkioikeudesta, ei se sitten muillekaan jää, Jolkkonen totesi.

Myös 25 edustajan allekirjoittama kannanotto puhutti

Edustaja Jouni Turtiainen paheksui kirkolliskokouksessa aiemmin torstaina 25 edustajan allekirjoittamaa ja julkistamaa kannanottoa samaa sukupuolta olevien kirkollisen avioliittoon vihkimisen puolesta.

Hän kyseli, onko kaikilla kirkolliskokousedustajilla ylipäätään halua osallistua koko tähän keskusteluun ja onko kirkolliskokouksessa nostettu kapinalippu.

– Näyttää siltä, että kirkolliskokouksen omat edustajat vetävät mattoa alta ja pyyhkivät pöytää piispainkokouksen selvityksellä, Turtiainen sanoi.

Hän jatkoi ihmettelyään viitaten kirkon autonomiaan.

– Kirkkohallituksen selvityksessä todetaan yksiselitteisesti, että kirkolla on autonomia päättää näistä vihkimisasioista. Nyt nämä 25 edustajaa haastavat säädökset, joita kirkolliskokous on itse ollut laatimassa, Turtiainen sanoi.

Turtiaiselle vastasivat edustajat Päivi Linnoinen ja Tapani Rantala.

– Kannanottomme keskeinen syy oli halumme asettua niiden parien rinnalle, jotka vihitään maaliskuun ensimmäisen päivän jälkeen. Helsingin hiippakunnassa suuri osa papeista ja seurakuntalaista olisi valmis tähän, Linnoinen sanoi.

Rantalan mukaan allekirjoittajissa on runsaasti niitä, jotka noudattavat piispojen ohjeita ja määräyksiä.

– Lainsäädäntö ei ole samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen esteenä, kirkon ja piispojen ohjeistus ja määräykset ovat. Siksi tarvitaan päätöksiä. Tämä julkilausuma ei ollut irrottautuminen näistä ohjeista, Rantala painotti.

Käydyssä keskustelussa osa puheenvuoron käyttäjistä kannatti aloitteen lähettämistä eteenpäin. Edustaja Hiilamo esitti edustaja Åsa Westerlundin kannattamana aloitteen raukeamista.

Kirkolliskokous äänesti äänin 65–33, että edustaja-aloite lähetetään eteenpäin. Viisi edustajaa äänesti tyhjää.

Kuva: Olli Seppälä

Lue myös:

25 kirkolliskokousedustajaa allekirjoitti kannanoton vihkimisten puolesta

Edustaja-aloite: Tehdään selvitys vihkioikeudesta luopumisesta

Edellinen artikkeliEdustusviinit ja rukous lapsen puolesta – nämä kiinnostivat Kirkkohallituksen kyselytunnilla
Seuraava artikkeliPaavo Ruotsalaisen kilvoittelusta kuoro-ooppera

Ei näytettäviä viestejä