Piispainkokous päätti vahvistaa saamelaisten asemaa kirkossa ja perustaa työryhmän pohtimaan suhdetta juutalaisuuteen

Piispainkokouksen istunto. Kuva: Aarne Ormio

Piispainkokous hyväksyi 7.12. kokouksessaan Saamelaiset kirkossa -hankesuunnitelman vuosille 2023–24.

Sämmiliih kirhoost – Sä´mmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus – Saamelaiset kirkossa -hanke on osa kirkon ja saamelaisten sovinnontyötä totuuden selvittämiseksi yhteisestä historiasta. Hankkeessa painottuu osallistava työskentely ja sen tavoitteina on kehittää saamelaisten hengellistä elämää, lisätä ymmärrystä saamelaisten ja kirkon historian tapahtumista sekä vahvistaa saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin asemaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.

Piispainkokouksen mukaan hankkeen osallistavan luonteen vuoksi on tarkoituksenmukaista, ettei tässä vaiheessa ole vielä tarkkaa tietoa, mihin prosessi tulee päättymään.

Päätöspiste voi olla esimerkiksi sovinnon eleeseen huipentuva tilaisuus Turun tuomiokirkossa, jonkinlaisen asiakirjan hyväksyminen kirkolliskokouksessa tai jotain aivan muuta. Tärkeämpää on sovinnon etsimistä ilmaiseva prosessi kuin siinä mahdollisesti syntyvä tuotos, jonka muoto ja sisältö selviävät vasta hankkeen aikana.

Osana prosessia voidaan järjestää myös pieniä, sielunhoidollisia ulottuvuuksia sisältäviä tilaisuuksia. Prosessia on tarkoitus toteuttaa piispainkokouksen kanslian ja Oulun hiippakunnan yhteistyönä.

Piispainkokous nimesi hankkeelle ohjausryhmän, johon kutsutaan puheenjohtajaksi saamelaisen kulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola sekä jäseniksi Utsjoen kunnanlääkäri Heidi Eriksen, luokanopettaja Ulla-Maarit Magga, käsityötaitelija Tuula-Maija Magga-Hetta, inarinsaamen opettaja ja muusikko Anna Morottaja, kolttasaamen opettaja Tauno Ljetoff sekä kirkon saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio, piispainkokouksen kansliasta Kari Kopperi ja Anna-Kaisa Inkala sekä Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.

Piispainkokous puoltaa, että hankkeen projektisihteeriksi valitaan saamelaispappi Mari Valjakka, joka jäisi hankkeen ajaksi virkavapaalle saamelaispapin työstä. Varsinaisen päätöksen projektikoordinaattorin palkkaamisesta tekee Kirkkohallituksen virastokollegio.

Kirkolliskokous hyväksyi marraskuussa, että kirkon ja saamelaisten väliseen totuus- ja sovintoprosessiin liittyvään hankkeeseen varataan yhteensä 180 000 euroa vuosille 2023–2024. Hanke on itsenäinen ja erillinen valtion ja saamelaisten välisestä totuus- ja sovintokomissiosta, joka asetettiin 28.10.2021.

Työryhmä työstämään juutalaisten ja luterilaisten suhteiden uudistamista

Piispainkokous asetti samassa kokouksessa myös Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän vuosille 2023–24. Sen jäseniksi nimettiin toimitussihteeri Anu Antikainen, TM, väitöskirjatutkija Ilona Blumgrund, yliopistonlehtori Raimo Hakola, pastori Jussi Ikkala, vanhempi yliopistonlehtori Anni Maria Laato, yliopistonlehtori Pekka Lindqvist ja lehtori Eija Suokko.

Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä on perustettu alun perin vuonna 1977 arkkipiispa Martti Simojoen aloitteesta. Sen tehtävä on koulutuksellinen ja dialoginen.

Nyt asetettu ryhmä työstää tulossa olevan Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksen yhtä pääteemaa, joka on juutalaisten ja luterilaisten suhteiden uudistaminen. Tähän liittyen keväällä julkaistaan aiheesta kirjanen. Yleiskokouksen yhteydessä järjestetään aiheeseen liittyvä tapahtuma Auschwitzissa.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!