Piispa Kaisamari Hintikka antaa paavi Franciscukselle palan Itämerta – ”Sovinto luonnon kanssa edellyttää kohtuullisuutta myös kirkolta”

Espoon piispa Kaisamari Hintikka, hiippakunnan asianhoitaja isä Marco Pasinato katolisesta kirkosta sekä Haminan piispa Sergei ortodoksisesta kirkosta seurueineen tapaavat paavi Franciscuksen perjantaina 20.1. Vatikaanissa. Tapahtuma on osa kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa, jota vietetään vuosittain 18.−25.1.

Suomalaisten vierailu paavin luona on perinne jo vuodesta 1985. Tänä vuonna valtuuskunta on tavallista ekumeenisempi. Luterilaisten, katolilaisten ja ortodoksien lisäksi siihen kuuluu myös Suomen Ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken metodistikirkosta.

Ohjelmassa ovat ekumeeniset jumalanpalvelukset, Suomen Italian ja Vatikaanin suurlähettiläiden tapaamiset, tutustuminen katolisen kirkon toimintaan sekä paavin yksityisvastaanotto.

”Tehtävämme on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville”

Piispa Kaisamari Hintikka vie paaville lahjaksi palan Itämerta. Lahjoitus tehdään Itämerta suojelevan John Nurmisen Säätiön kautta. Vierailun yhteydessä piispa luovuttaa paaville Itämeressä hioutuneen kiven sekä kartalle merkityn symbolisen palan Itämerta.

John Nurminen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt pitää tärkeänä, että meriluonnon suojelu ja luontokadon torjunta ovat nousseet kansainväliseen ja kirkolliseen keskusteluun.

– Tehtävämme on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Yhteistyö on avain siihen, että meret säilyvät elinvoimaisina myös tulevaisuudessa. Säätiö on juuri aloittanut kansainvälisen yhteistyön keskieurooppalaisten mertensuojelujärjestöjen kanssa. Merten hyvinvoinnilla on myös suora yhteys ilmastonmuutokseen hillitsemiseen, Arrakoski-Engardt sanoo Kirkon viestinnän tiedotteessa.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on hiilineutraali kirkko vuoteen 2030 mennessä. Kirkon ympäristödiplomi on seurakunnille väline kestävämmän toiminnan saavuttamiseen ja mittaamiseen. Suosituksena on, että kaikilla seurakunnilla on diplomi vuoteen 2025 mennessä.

– Sovinto luonnon kanssa edellyttää yksittäisiltä ihmisiltä ja yhteisöiltä, myös kirkolta, kohtuullisuutta ja nykyistä kestävämpää elämäntapaa, Hintikka sanoo.

Hintikka saarnaa pyhän Henrikin päivän messussa

Matkan yhteydessä vietetään 19.1. pyhän Henrikin muistopäivää. Kaisamari Hintikka saarnaa pyhän Henrikin päivän messussa, Santa Maria Sopra Minerva -basilikassa Vatikaanissa. Liturgina toimii isä Marco Pasinato. Messussa laulaa espoolainen lapsikuoro CandoMini.

Pyhä Henrik oli keskiajalta periytyvän käsityksen mukaan Suomen ensimmäinen piispa ja marttyyri.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliKirkko ja minä: Aarno Cronvallille Temppeli­aukion kirkon erityis­piirre on inhimillisyys
Seuraava artikkeliUkrainalainen kuva­taiteilija Maria Leonova sai Pyhän Henrikin säätiön kulttuuri­palkinnon – ”Taide tuo esiin lähtemisen kipeyden ja kodin kaipuun”

Ei näytettäviä viestejä