Nykyiseen avioliittokeskusteluun on vaikeaa osallistua, kirjoittaa piispa Jari Jolkkonen
Savon Sanomien kirjoituksessaan. Hänen mukaansa sitä käydään tuohtumuksen tunteiden vallassa, jolloin osapuolten on vaikeaa kuunnella toistensa asiaperusteluja.
”Vaihtoehdoiksi tarjotaan joko hyväksymistä tai tuomiota homoseksuaalisuudelle, vaikka tämä kysymys on lainsäätäjän näkökulmasta jo ratkaistu lopullisesti vuoden 2002 parisuhdelaissa.”
Jolkkonen katsoo, että peruskysymys siitä, mitä avioliitto on, on jäänyt taka-alalle.
Kirjoituksen lähtökohta on oikeustieteilijä Robert Georgen, filosofi Sherif Girgisin ja sosiologi Ryan Andersonin kirja What is Marriage (2012). Piispan mukaan kirjan näkökulma on uskontoneutraali.
Kirjoittajien mukaan kysymys, mitä avioliitto on, ei ole ensisijassa eettinen vaan ihmisen lajiolemukseen liittyvä. ”Se tarkoittaa, että avioliitto perustuu ihmisen lisääntymisbiologiaan ja kehityspsykologiaan. Jos ihminen voisi lisääntyä ilman vastakkaista sukupuolta ja ei-seksuaalisesti, avioliitolle ei olisi instituutiona käyttöä”, piispa kirjoittaa.
”Ihmiset ovat aina järjestäneet lähisuhteensa monin eri tavoin. Yhteiskunnat ovat kuitenkin aina ja kaikkialla keskittyneet säätämään erityisiä velvollisuuksia suhteille, joista voi syntyä jälkeläisiä. Tämä selittää, miksi avioliitto on muotoutunut miehen ja naisen väliseksi.”
What is marriage? -kirjan tehneiden mukaan avioliitolla miehen ja naisen välisenä liittona on rationaalinen perusta ihmisen lisääntymisbiologiassa. ”Siksi keskeiset ihmisoikeussopimukset puhuvat avioliitosta miehen ja naisen välisenä. Klassinen avioliittokäsitys ei perustu homofobiaan eikä sitä ole suunnattu ketään vastaan. Se ei myöskään ole riippuvainen uskonnollisista perusteluista”, Kuopion piispa katsoo.
Hänen mukaansa kirjan kirjoittajat päätyvät toista reittiä näkemykseen, joka vastaa evankelis-luterilaisen kirkon virallisia kannanottoja.
Eduskunnassa vireillä olevassa kansalaisaloitteessa tavoitellaan tasa-arvoa. Jolkkosen mukaan päämäärä ansaitsee tuen ja arvostuksen. ”Keinona pidetään avioliittokäsityksen muuttamista. Onko keino oikea?” hän kuitenkin kysyy.
”Jos yhdenvertaisuutta halutaan vahvistaa, onnistuisiko se vahvistamalla yksittäisiä ja konkreettisia oikeuksia, vai pitääkö muuttaa koko avioliittokäsitys? Poistuuko tosiasiallinen ero avioliiton ja parisuhteen välillä sillä, että molempia aletaan kutsua laissa samalla nimellä?”
”Eikö ratkaisevinta ole muuttaa asenteita? Miten oppisimme tunnustamaan aidon erilaisuuden ihmisten välillä ilman, että niiden annetaan häiritä yhteiselämää tai rajoittaa perusoikeuksia?” Kuopion piispa Jari Jolkkonen päättää.
Lue Jolkkosen kirjoitus kokonaan tästä