Piispa ja imaami löysivät jumalakuvistaan paljon yhteistä – eroina pelastuskäsitys ja kolminaisuus

Piispa Simo Peura ja imaami Anas Hajjar vertailivat kristinuskon ja islamin jumalakuvia Veritas Forumissa Jyväskylän yliopistossa.

Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura nyökkäili kuunnellessaan Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaamin Anas Hajjarin luetteloa Jumalan olemuksesta.

Jyväskylän yliopistolla keskiviikkona pidetyn tilaisuuden puhujat olivat yhtä mieltä muun muassa Jumalan kuninkuudesta, kaikkivaltiudesta ja tuomiovallasta. Hän on luoja ja kaiken ylläpitäjä, elävä, viisas, armelias ja ikuinen.

‒ Kaikki alistuvat hänen tahtoonsa. Hän näkee kaikki, mutta häntä ei voi nähdä. Hänelle kuuluvat armon ja mahdin ominaisuudet. Hän on lempeämpi kuin äiti lapsilleen, mutta myös kova rangaistessaan. Kukaan ei voi paeta hänen tuomiotaan, Anas Hajjar sanoi.

Piispa ja imaami olivat samaa mieltä myös Jumalan ykseydestä, vaikka Anas Hajjarin mielestä kristittyjen käsitys kolminaisuudesta ei edusta kunnon monoteismia eli uskoa yhteen Jumalaan.

‒ Ykseyden käsite on lähtökohta, kaikki pyörii sen ympärillä, Hajjar totesi.

Hän korosti myös Jumalan herruutta.

‒ Jumalan tulee olla ihmisen palvonnan ainoa kohde. Emme kuitenkaan ole vain orjia, alistumisessa on mukana rakkaus.

Käsitys kolminaisuudesta syntyi, kun oli otettava kantaa, kuka Jeesus oli

Piispa Simo Peura nosti yhtäläisyyksistä esiin pyhien kirjoitusten keskeisen aseman.

‒ Jumala on ilmoittanut itsensä kirjoitusten kautta. Ne kuvaavat maailman kulkua luomisesta eteenpäin. Jumala on taivaan ja maan luoja ja kaiken elämän ylläpitäjä. Hänellä on kaikki valta tuomita aikanaan. Häntä ei voi palvoa ihmiskäsin, vaan Hengessä ja totuudessa.

Jumalakuvien eroista myös Peuran puheessa nousi päällimmäiseksi kolminaisuus.

‒ Me kristityt ajattelemme, että Jumala on yksi ja jakamaton, mutta kolme eri persoonaa. Käsitys syntyi vähitellen, kun oli otettava kantaa siihen, kuka Jeesus on.

Peura sanoi kaikkien Jumalan persoonien ja niiden välisen rakkauden olleen alusta asti olemassa. Kullakin persoonalla on oma tehtävänsä ihmisen pelastamisessa.

‒ Kolme on samaa olemusta, mutta kolme erillistä persoonaa, jotka toimivat eri tavoin ihmistä pelastaessaan.

Islamissa itsensä uhraava Jumala on vieras ajatus

Peura huomautti, että kolminaisuus ylittää ihmisen käsityskyvyn, se on salaisuus ja jää salaisuudeksi.

‒ Kristuksen persoonan vuoksi Jumala ei jää kaukaiseksi eikä etäiseksi, Peura sanoi.

Hänen mukaansa Kristuksen inkarnaatio eli ihmiseksi syntyminen kertoo siitä, että Jumala tahtoo pelastaa hänestä eroon joutuneen ihmisen uhraamalla itsensä tämän puolesta.

‒ Jumala tahtoo luoda uudelleen kadotetun yhteyden Jeesuksen kautta. Jeesuksen tehtävä oli sovittaa ihmiskunnan synnit Jumalan kanssa. Hän teki tämän kärsiessään ja kuollessaan ristillä. Islamissa itsensä uhraava Jumala on vieras ajatus.

Peuran mukaan kristinuskossa tiedostetaan syvästi ihmisen syntisyys, joka kaipaa sovittamista Isän kanssa.

Sekä islamissa että kristinuskossa tunnetaan kertomus Abrahamista, joka oli valmis uhraamaan poikansa. Peuran mukaan kertomus kuvaa Isä Jumalan tahtoa antaa Poikansa uhriksi ihmiskunnan edestä.

‒ Kertomus kuvaa syvästi Jumalan rakkautta kadotettua ihmiskuntaa kohtaan. Se on kuva itsensä alttiiksi antavasta rakkaudesta.

Peura kertoi edesmenneen professori Timo Veijolan sanoneen, että Jumalan inkarnaatio ihmiseksi on ”valistuneen Jumalakuvan loppu”.

”Islamin jumalakuva tuntui enemmän omalta”

Tapahtumaan osallistunut tohtoriopiskelija Linda Hyökki piti tilaisuuden rauhallisuudesta. Hänen mielestään puhujat eivät antaneet yleisölle aihetta provosoitua, vaan houkuttelivat tutustumaan eri tavalla ajattelevien näkemyksiin.

Hyökin väitöskirjan aiheena ovat islamiin kääntyneet suomalaiset. Hän valmistelee tutkimustaan Istanbulin Ibn Haldun -yliopistoon. Hän asuu Turkissa ja tuli Suomeen tekemään kenttätyötä.

Hyökki kääntyi itse islamiin kymmenen vuotta sitten. Tätä ennen hän kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

‒ Islamin jumalakuva tuntui enemmän omalta, se toi rauhaa ja tasapainoa, Hyökki perusteli kääntymystään.

Veritas Forumit ovat akateemisia keskustelutilaisuuksia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita maailmankatsomusten näkökulmasta.

Jyväskylän Veritas Forumin järjestivät OPKO, Jyväskylän luterilaisen seurakunnan oppilaitostyö, Suomen islamilainen neuvosto, Jyväskylän islamilaisen kulttuurin yhdistys ja kristillinen kampusyhteisö Lumina Campus.

Kuva: Juho Puhto. Piispa Simo Peura (vas.) ja imaami Anas Hajjar keskustelivat islamin ja kristinuskon jumalakuvien eroista ja yhtäläisyyksistä Veritas Forumissa Jyväskylässä torstaina. Moderaattorina toimi tutkijatohtori Jouni Vettenranta.


Kirjoittaja TM Danielle Miettinen on Veritas Forum Finland -verkoston koordinaattori.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.

Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Maailma liikahti parempaan suuntaan #metoo-kampanjan myötä
Seuraava artikkeliTaivalkoskella luvassa erikoinen maanantai – seurakunta myy aneita markettien auloissa

Ei näytettäviä viestejä