Keinotekoiset kielet ovat sellaisia kieliä, joiden sanasto, kielioppi ja äänneoppi on luotu tietoisesti, ja jotka eivät ole kehittyneet osana inhimillistä kulttuuria. Osa keinotekoisista kielistä on tarkoitettu apukieliksi, kuten esperanto, interlingua ja viittomakielet. Toiset taas on kehitetty fantasia- tai tieteismaailmoja varten, kuten quenya eli haltiakieli ja klingon. Lisäksi on kielitieteellistä tai filosofista tutkimusta varten kehitettyjä kieliä, kuten loglan ja ithkuil, sekä hupikieliä, kuten kontinkieli ja esperanton parodia europanto.
1. Haltiakieli
Fantasiakirjailija J.R.R. Tolkienin useissa teoksissa puhutaan kirjailijan luomia kieliä. Hän ei kuitenkaan luonut kieliä tarinoita varten, vaan loi ensin kieliä, joiden pohjalta alkoi syntyä tarinoita. Hän loi kielet historiallisen kielitieteen periaatteiden mukaisesti ja otti niihin vaikutteita erityisesti suomen, latinan ja kreikan kielistä.
Yksi Tolkienin luomista kielistä on quenya, jota puhuvat haltiat Taru sormusten herrasta -kirjasarjassa. Quenya ei ole jäänyt vain Tolkienin luomaan maailmaan, vaan sen harrastajat ovat kääntäneet kirjallisuutta haltiakielelle ja laatineet jopa quenyan kielikursseja. Quenyaa varten on muutamia erilaisia kirjoitusmerkkijärjestelmiä.
Norjalainen kieli- ja uskontotieteilijä Helge Fauskanger on kääntänyt koko Uuden Testamentin sekä Vanhan Testamentin alun neo-quenyaksi, joka on yritys luoda yhtenäinen quenyan kieli Tolkienin keskenään ristiriitaistenkin ilmaisutapojen pohjalta.
Pienoisevankeliumi (Joh. 3:16) Fauskangerin haltiakielisenä käännöksenä, latinalaisilla aakkosilla kuuluu seuraavasti: “An Eru emélië i mar tenna antië ernóna Yondorya, i ilquen ye savë sessë lá nauva nancarna, mal samuva oira coivië.”
2. Klingon
Star Trek tv- ja elokuvasarjassa seikkailee ihmisten ja muiden olentojen kanssa klingoneita, jotka ovat kuvitteelliselta Qo’noS-planeetalta kotoisin olevia humanoideja. Alkuperäisessä 1960-luvun tv-sarjassa klingonit puhuivat englantia, mutta jo ensimmäisessä sarjan elokuvassa Star Trek: Avaruusmatka vuodelta 1979 klingonit puhuivat omaa kieltään. Näyttelijä James Doohan kehitti klingonin kielelle perusääntämyksen, mutta kolmanteen elokuvaan Star Trek III: Spockin paluu vuodelta 1984 haluttiin kokonainen klingonin kieli. Sen kehitti Doohanin luomien äänteiden pohjalta yhdysvaltalainen kielitieteilijä Marc Okrand.
Klingonin kielessä (klingoniksi tlhIngan Hol) on joitakin yhtäläisyyksiä intiaanikielten kanssa, mutta erikoisuutena on sanajärjestys, jossa verbiä edeltää objekti ja seuraa subjekti. Sanasto liittyy olennaisesti avaruusfantasiaan, eikä klingonin kielessä olekaan sanoja kaikille Maassa tunnetuille asioille. Sanastoa kuitenkin kehitetään Yhdysvaltain Pennsylvaniassa sijaitsevassa klingonin kielen instituutissa KLI:ssa.
Klingonin kielelle on käännetty klassista kirjallisuutta, kuten Shakespearen teoksia, ja laadittu tietokoneohjelmia, kuten klingoninkielinen viruksentorjuntaohjelma. Hakukone Googlea voi käyttää myös klingonin kielellä.
Pienoisevankeliumi klingoniksi näyttää tältä: “vaD joH’a’ vaj loved the qo’, vetlh ghaH nobta’ Daj wa’ je neH puqloD, vetlh ‘Iv HartaH Daq ghaH should ghobe’ chIlqu’, ‘ach ghaj eternal yIn.”
3. Europanto
Erikielisten eurooppalaisten keskustelu kuulostaa helposti siansaksalta, johon lainataan sanoja useista eri kielistä. Italialainen kielenkääntäjä Diego Marani kehitti vuonna 1996 huumorimielessä uuden kielen, joka on yhdistelmä useista eurooppalaisista kielistä ja samalla parodia esperantosta, jonka sanasto on pääasiassa romaanisista ja kielioppi slaavilaisista kielistä.
Europantossa ei ole kieliopillisia sääntöjä vaan pikemminkin joukko suosituksia. Sitä voi puhua lähinnä miten huvittaa. Sanastoa on lainattu useista Länsi-Euroopan kielistä, varsinkin ranskasta, saksasta, englannista, italiasta ja espanjasta.
Europantoksi ei ole ilmestynyt merkittäviä teoksia, mutta Marani on kirjoittanut europantonkielisen novellikokoelman ja lehtiartikkeleita. Europanton virallinen koodi oli eur, mutta jo vuonna 2009 koodi poistettiin käytöstä, koska kieli luokiteltiin olemassa olemattomaksi.
Raamattua ei ole käännetty europantoksi, mutta pienoisevankeliumi voisi näyttää esimerkiksi tältä: “Infatti has Gott il mondo amó, that he er seinen donné Hijo unigénito, afin que crede in him non perisca, mais qu’il ait eternal leben” (käännös tämän kirjoittajan).
Lukuisia erikielisiä käännöksiä Pienoisevankeliumille löytyy täältä.
Kuva: Noora Wikman-Haavisto