Perussuomalaiset oli kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa suosituin puolue evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien suomalaisten keskuudessa, selviää oikeusministeriön tänään julkaisemasta tutkimuksesta.
Perussuomalaiset ovat kampanjoineet perhearvoilla, ja omilla verkkosivuillaan puolue kuvaa arvojaan kansallismielisiksi ja kristillissosiaalisiksi. Oikeusministeriön vaalitutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että perussuomalaisten suosio oli viime vaaleissa suurempaa kirkkoon kuulumattomien kuin kirkkoon kuuluvien suomalaisten keskuudessa.
Perussuomalaisia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 22 prosenttia kirkkoon kuulumattomista ja 18 prosenttia kirkkoon kuuluvista. Myös vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset oli kirkon ulkopuolella selvästi suosituin puolue.
Sosialidemokraattien kannatus oli viime eduskuntavaaleissa hieman suositumpaa kirkkoon kuuluvien kuin kirkkoon kuulumattomien keskuudessa. Aiemmin SDP on ollut suositumpi kirkkoon kuulumattomien kuin kirkon jäsenten keskuudessa.
Keskustan kannatus painottuu edelleen vahvasti kirkon jäseniin. Kirkkoon kuuluvista 25 prosenttia äänesti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskustaa, mutta kirkkoon kuulumattomista vain 9 prosenttia. Myös RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatus oli selvästi suurempi kirkon jäsenten piirissä kuin kirkon ulkopuolella, siitä huolimatta, että KD:n äänestäjäkunnassa helluntailaisten ja vapaakirkkoon kuuluvien osuus on huomattava.
Toisin kuin aikaisemmissa eduskuntavaaleissa, vuoden 2015 vaaleissa kokoomuksen kannatuksessa ei ollut merkittävää eroa kirkkoon kuuluvien ja kirkkoon kuulumattomien välillä. Aiemmin kokoomus on saanut kirkkoon kuuluvilta selvästi enemmän kannatusta kuin kirkkoon kuulumattomilta.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus on selvästi suurempaa kirkon ulkopuolella kuin kirkon piirissä. Vihreiden kannatus oli kirkkoon kuulumattomilla 14 prosenttia ja kirkon jäsenillä seitsemän prosenttia. Vasemmistoliittoa kannatti kirkon kuulumattomista peräti 16 prosenttia, mutta kirkon jäsenistä vain viisi prosenttia.
Tutkimuksessa arvioidaan uskonnon merkityksen olevan suomalaisessa puoluepolitiikassa kokonaisuudessaan vähäinen.
Poliittisen toiminnan eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015 on kansallisen vaalitutkimusohjelman neljäs osa. Tutkimus perustuu eduskuntavaalien 2015 jälkeen kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuksessa on selvitetty muun muassa yhteiskuntaluokan, koulutuksen, iän sekä kirkkoon kuulumisen suhdetta puoluevalintaan.
Juttua korjattu 15.7. kello 20.43. Perussuomalaisia äänesti 22 prosenttia kirkkoon kuulumattomista ja 18 prosenttia kirkkoon kuuluvista.
Kuva: Olli Seppälä. Ääntenlaskua vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.