Avoliitto saattaa olla este pappisvihkimyksen saamiselle Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Kotimaa haastatteli kymmeniä viime vuosina eri puolille Suomea vihittyjä pappeja. Asian arkaluontoisuuden takia haastattelut tehtiin nimettömästi. Vastausten perusteella piispat suhtautuvat vaihtelevasti pappisvihkimystä hakevien avoliittoihin.
Ehdottomin linja on Lapun hiippakunnassa. Useat Kotimaan haastattelemat papit kertovat, että avoliitto on hiippakunnassa este vihkimyksen saamiselle. Ainakin yhdelle hakijalle oli sanottu tuomiokapitulissa suoraan, ettei hän voi saada hiippakunnasta pappisvihkimystä avoliittonsa takia.
– Se tuntui uskomattomalta. Jos olisin saanut sieltä viran, olisimme käytännössä joutuneet muuttamaan erillemme, myöhemmin toiseen hiippakuntaan vihitty pappi kertoo.
Osa hiippakunnasta vihkimystä hakeneista papeista on etsinyt töitä muista hiippakunnista, osa on järjestänyt häät saadakseen vihkimyksen.
Muissa hiippakunnissa avoliitto ei Kotimaan selvityksen perusteella ole este vihkimykselle. Niissäkin piispa saattaa kuitenkin suositella avoliitossa elävälle pappiskandidaatille pikaista avioitumista.
– Monen tuttavani avioliitoissa kosimisen on suorittanut piispa, kuvailee eräs teologian opiskelija.
Kotimaan haastattelemat papit kertovat, että avoliiton vaikutuksesta pappina toimimiseen on keskusteltu Lapuan lisäksi ainakin Mikkelin ja Kuopion hiippakunnissa. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ja Kuopion piispa Jari Jolkkonen ovat kuitenkin vihkineet papeiksi useita avoliitossa vihkimyksensä aikaan asuneita.
Helsingin, Espoon, Porvoon, Turun, Tampereen ja Oulun hiippakunnissa piispat eivät Kotimaan tietojen mukaan kiinnitä erityistä huomiota papiksi pyrkivien parisuhteisiin.
Mitä piispat vastaavat?
Vielä kymmenen vuotta sitten piispojen linja oli selkeä: silloisista piispoista vain yksi oli valmis vihkimään papiksi avoliitossa asuvan kandidaatin. Asia selviää Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuksesta Piispojen pappiskandidaatteihin kohdistamat odotukset (2004), johon piispoja haastateltiin nimettömästi.
Sen jälkeen kaikki piispat Oulun piispaa Samuel Salmea lukuun ottamatta ovat vaihtuneet. Samalla myös suhtautuminen pappiskandidaattien avoliittoihin on muuttunut.
Kotimaan kysymyksiin vastanneiden piispojen mukaan pappisvihkimystä edeltää kokonaisarviointi.
– Yksittäinen asia kuten avoliitto ei ole ratkaiseva, sanoo Helsingin piispa Irja Askola.
Parisuhteista saatetaan kuitenkin keskustella piispanhaastattelun yhteydessä. Piispojen mukaan se tulee luontevasti esiin esimerkiksi pohdittaessa mahdollista muuttoa tai papin tukijoukkojen merkitystä.
Lapuan piispa Simo Peura vahvistaa, että avoliitto on vaikuttanut hiippakunnassa pappisvihkimyksen hakuprosessiin. Hän kuitenkin painottaa muiden piispojen tapaan kokonaisarviointia. Myös Seppo Häkkinen sanoo odottavansa, että pappi ei elä avoliitossa.
Jari Jolkkonen kertoo, että asia on ollut lyhyesti esillä piispojen neuvottelussa viisi vuotta sitten. Jolkkonen toimi silloin piispainkokouksen pääsihteerinä. Tuolloin piispat katsoivat, että avoliitot ovat jännitteessä pappisvirkaan kuuluvien odotusten ja tehtävien kanssa.
– Itse kunnioitan pitkiä linjoja ja yhdessä sovittuja periaatteita, Jolkkonen sanoo.
Tampereen piispa Matti Repo kertoo, ettei velvoita avoliitossa asuvia kiirehtimään naimisiin ennen vihkimystä, jos avioliitto on suunnitelmissa lähitulevaisuudessa.
Porvoon piispa Björn Vikström kertoo esittävänsä avoliitossa asuvalle ehdokkaalle, että toivoo tämän menevän naimisiin tai ainakin suunnittelevan häitä lähimmän vuoden aikana, ellei tälle ole jotain erityistä estettä.
Espoon piispan Tapio Luoman mukaan aihe ei ole noussut esiin Espoon hiippakunnassa. Turun piispa Kaarlo Kalliala kertoo niin ikään, ettei muista tilannetta, jossa parisuhde olisi ollut este vihkimykselle.
Samuel Salmi vastasi lyhyesti, ettei pappisvihkimyshaastattelua voi kahlita etukäteiskysymyksillä.
Piispat vetoavat kirkkojärjestykseen ja esimerkkinä olemiseen ottaessaan kantaa pappiskandidaattien avoliittoihin.
”Panes vauhtia niihin kosimishommiin”
Hiljattain papiksi vihityt kertovat olleensa ennen vihkimystä epätietoisia siitä, minkälainen vaikutus omalla parisuhteella voi olla vihkimyksen saamiseen.
Osa oli yllättynyt siitä, ettei piispa kysynyt parisuhteesta mitään, toiset puolestaan siitä, että piispa oli suositellut pappiskandidaatille pikaisia häitä.
Piispoilla ei ole ajantasaista julkista kannanottoa pappiskandidaattien parisuhteen vaikutuksesta pappisvihkimyksen saamiseen. Simo Peuran mielestä pappisvirkaan kohdistuvat odotukset eivät saisi tulla yllätyksenä uusille papeille.
– Uusimmat oppaat teologian opiskelijoille ovat näiltä osin puutteellisia. Niissä keskitytään opintovaatimuksiin ja osaamisalueisiin, Peura sanoo.
Osa papeista kertoo varautuneensa mahdollisiin kysymyksiin asumalla erillään pappisvihkimykseen saakka. Jotkut ovat asuneet käytännössä saman katon alla mutta virallisesti eri osoitteissa.
Nuoret papit suhtautuvat vaihtelevasti piispojen uteliaisuuteen parisuhdeasioissa. Osa erityisesti avioliitossa vihkimyksensä aikaan eläneistä papeista oli kokenut keskustelut tukevina. Jotkut olivat yllättyneet myönteisesti siitä, kuinka paljon parisuhteen hoitamisen merkitystä painotettiin.
Jotkut olivat kuitenkin kokeneet piispan kysymykset perheestä ja parisuhteesta epäasiallisina ja tungettelevina. Erityisesti avoliitossa vihkimyksensä aikaan asuneet papit saattoivat kokea parisuhdetta käsitelleet keskustelut painostavina.
– Panes vauhtia niihin kosimishommiin, niin minä hommaan sinulle töitä, kuvailee eräs pappi tunnelmaa piispan kanssa käydyssä keskustelussa.
Osa pitää parisuhdetta yksityisasiana, joka ei kuulu piispalle. Muutama nuori pappi muistuttaa, ettei päätöstä avioliitosta voi tehdä yksin.
– En voi vaatia, että nyt pitää mennä naimisiin, koska haluan päästä papiksi.
Monet avoliitossa vihkimyksensä aikaan eläneet papit eivät olleet kertoneet avoliitosta piispalle. He sanovat kiertäneensä kysymykset perhesuhteista kertomalla lapsuudenperheestään tai toteamalla, että ovat naimattomia.
Osa pitää perheestä keskustelemista luontevana vapaamuotoisessa piispanhaastattelussa, kunhan perhemuoto ei vaikuta vihkimyksen saamiseen.
Avoliitot yleisiä myös teologien parissa
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 avoparit muodostivat noin 22 prosenttia perheistä. Kotimaa selvitti myös sen, minkälaisissa parisuhteissa papiksi aikovat teologian opiskelijat elävät. Kyselyyn vastasi 143 Helsingin yliopiston, Joensuun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijaa. Heistä joka viides asui avoliitossa ja vajaa kolmannes oli naimisissa.
Tulevat papit ovat kyselyn perusteella epätietoisia siitä, minkälainen vaikutus parisuhteella on pappisvihkimyksen saamiseen. Heillä ei myöskään ole selkeää tai yhtenäistä käsitystä siitä, mitä kirkko opettaa parisuhteesta ja avioliitosta.
Kirkon opetus parisuhteista keskittyy avioliittoon. Avoliittoa käsiteltiin piispojen viimeisimmässä perhepoliittisessa puheenvuorossa Rakkauden lahja vuodelta 2008. Silloisista piispoista Wille Riekkinen ja Kari Mäkinen eivät tosin allekirjoittaneet sitä.
Puheenvuorossa avioliittoa pidetään ensisijaisena ja ihanteellisena yhteiselämän muotona. Se turvaa avoliittoa paremmin puolison ja lasten oikeudet esimerkiksi erotilanteessa.
Toisaalta puheenvuorossa todetaan, että avoliitot voivat olla keskenään erilaisia ja avoliitossa asumiselle saattaa olla monenlaisia perusteita. Myös avoliitossa puolisoiden välillä voi piispojen mukaan olla palvelevaa rakkautta.
– Avioliittoon kannustaminen ei tarkoita toisella tavalla elävien tuomitsemista, Björn Vikström tarkentaa.
Osa piispoista huomauttaa, että yhteiskunnallisesti suhtautuminen avoliittoihin on muuttunut.
– Avoliitosta on Suomessa muodostunut tavanomainen perhemuoto ja itse asiassa yksityistetty avioliitto, Kaarlo Kalliala sanoo.
Nuoret papit ovat avoimia avoliitoille
Nuoret papit eivät välttämättä pidä avoliittoa ja avioliittoa toisilleen vastakkaisina perhemalleina. Yksikään Kotimaan haastattelemista papeista ei suhtaudu kielteisesti avioliittoon tai pidä avoliittoa omalla kohdallaan pysyvänä parisuhteen muotona.
Monille avoliitto on välivaihe, jonka on tarkoitus johtaa avioliittoon. Useimmat vihkimyksensä aikaan avoliitossa eläneet papit ovat sittemmin avioituneet. Vastaavasti osa niistä, jotka olivat pappisvihkimyksen saadessaan avioliitossa, olivat aikaisemmin eläneet avoliitossa.
– On vanhanaikaista ajatella, että ihmiset menisivät ensin naimisiin ja sitten muuttaisivat yhteen. Pappina en haluaisi, että seurakuntalaiset kokevat suhteensa olevan vääränlainen, jos he elävät avoliitossa, kommentoi eräs vastaaja.
– Ei avoliitto mikään avosuhde ole, toinen sanoo.
Osa papeista kertoo pitävänsä avioliittoa edeltävää avoliittoa jopa vastuullisempana vaihtoehtona kuin yhteen muuttoa vasta vihkimisen jälkeen.
Moni kokee, ettei työpaikka tai piispan painostus ole hyvä syy kiirehtiä isoa päätöstä.
– Avioero on minulle iso asia. Ensin on pyydetty Jumalan siunausta ja sitten ei jaksakaan yrittää. Epätasapainoista suhdetta ei kannata viedä Herran eteen.
Lue lisää tänään torstaina 26. maaliskuuta ilmestyvästä Kotimaasta.
Kuva: Minerva Seppälä
Lue myös: