Pääsiäisyönä ollaan samassa pöydässä

Yhdessä syöminen paaston päätyttyä on vanha kristillinen perinne, etenkin ortodoksisessa kirkossa. Tänä pääsiäisenä myös monet luterilaiset seurakunnat järjestävät tapahtumia, joissa ruokaillaan yhdessä.

Pääsiäisyön messun jälkeen on useilla paikkakunnilla tarjolla seurakunnan järjestämä ateria, yöpalaa tai nyyttärit. Ruokailuja järjestetään myös pääsiäissunnuntaina.

Esimerkiksi Oulussa ruokaillaan pääsiäisyönä Ylikiimingin, Haukiputaan, Pyhän Tuomaan ja Karjasillan kirkoissa, tuomiokirkossa sekä Oulujoen pappilassa. Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen kertoo, että Pyhän Tuomaan kirkossa pääsiäisyön ateriaa on järjestetty jo noin 20 vuoden ajan.

– Tilaisuuden luonne vaihtelee vähän vuosittain, mutta ajatuksena on että kristinuskon suurinta juhlaa vietetään myös ruokailun merkeissä. Yhteisruokailulle on ortodoksisessa kirkossa pitkät perinteet, Pesonen kertoo.

Pyhän Tuomaan kirkossa järjestettävässä tapahtumassa pääpaino ei ole ruokailussa, vaan seurustelussa. Tarjolla on kuitenkin pääsiäisherkkuja, kuten pashaa. Joskus mukana on vaihtelevaa ohjelmaa, esimerkiksi musiikkiesityksiä.

– Kaikki eivät pääsiäisyön messusta tietenkään lähde aterialle, jotkut haluavat jo nukkumaan. Mutta kyllä meillä on sellainen kokemus, että tämä ateriointi kannattaa järjestää. Pääsiäisyön messuissa kirkko on aina täynnä.

Yökyöpeleille ja elämyksen hakijoille

Myös Espoon tuomiokirkossa on järjestetty pääsiäisyön messun yhteydessä ateria noin kymmenen vuoden ajan, kertoo kappalainen Ari Kunnamo. Hän toimii liturgina tulevan pääsiäisen juhlamessussa.

Messua vietetään juhlallisissa tunnelmissa, ensin hämärässä kirkossa, johon kynttilät ja valot lisätään ripin jälkeen. Messun jälkeen kaikki osallistujat kutsutaan yhteiselle aterialle, joka maksaa viisi euroa.

– Se on ateria kaikilla pääsiäisherkuilla. Mutta jos ei ole viittä euroa, niin ei kukaan sen takia ulkopuolelle jää, Kunnamo sanoo.

Aterialla on yleensä Kunnamon arvion mukaan noin 200 ihmistä. Joskus ovat jotkut herkut loppuneet keskenkin.

– Yllättävän paljon siellä on ihmisiä myöhäiseen ajankohtaan nähden. Ehkä se vetää eksoottisuudellaan. Tapahtumasta on saatu hyvää palautetta.

Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen muistuttaa, että myös jouluyön messut ovat nostattaneet suosiotaan, osin aamujumalanpalveluksen kustannuksella. Suosion takana voi olla sekä aamu-unisuus että kokemuksellisuus.

Elämänrytmi on muuttunut ja aikaisen heräämisen ja nukkumaanmenon yhtenäiskulttuuri pirstoutunut. Ihmiset elävät eri rytmeissä.

– Yömessuissa on yleensä paljon nuoria. Niissä myös elämyksellisyys painottuu paremmin, Pesonen sanoo.

Eri puolilla Suomea

Kirkon tiedotuskeskus on koonnut yhteen eri puolella Suomea järjestettäviä tapahtumia ja luonut niille yhteisen tunnisteen #samassapoydassa. Tunnisteella pääsiäsiyön tilaisuuksia voi seurata sosiaalisessa mediassa.

Pääsiäisaterioita järjestetään useissa kirkoissa Oulun ja Espoon lisäksi Helsingissä, Vantaalla ja Kuopiossa. Yksittäisiä tapahtumia on myös esimerkiksi Turussa, Hämeenlinnassa, Kokkolassa, Kempeleellä ja Ylöjärvellä. Liedossa pääsiäisaterian valmistavat turvapaikanhakijat.

Kuva: Irja Karppinen

Lue myös:

Kirkkojen yhteisöjoulut vetivät Helsingissä

Edellinen artikkeliTeemu Laajasalo: ”Evankeliumi pitää viedä leirinuotion ulkopuolelle”
Seuraava artikkeli”Jumalan sana on kaiken ydin”

Ei näytettäviä viestejä