Pääkirjoitus: Vielä me lennetään – ihmisen luovuus ratkaisee lentämisenkin kriisin

Loppuvuodesta tulee täyteen 120 vuotta siitä, kun Wright Flyer teki ensilentonsa Pohjois-Carolinassa 17.12.1903. Tämä Wrightin veljesten moottoroitu lentokone lensi kokonaiset 37 metriä. Loppu on ilmailun historiaa.

Lentokonetekniikka alkoi kehittyä 1920-luvulta lähtien nopeasti. Sääntelyä ei kuitenkaan ollut, ja onnettomuuksia sattui. Sille piti tehdä jotain. Suomessa eduskunta hyväksyi ensimmäisen ilmailulain 26.5.1923. Siitä on siis sata vuotta.

Sata vuotta on lennetty myös suomalaisella lentoyhtiöllä. Aero perustettiin 1.1.1923. Tunnemme sen nykyään nimellä Finnair.

LENTOMATKAILU ON ollut ihmisen ilo monin tavoin etenkin kesälomien koittaessa. Se on mahdollistanut matkailun kohteisiin, joihin maitse tai vesitse pääsyyn kuuluu aikaa. On päästy kokemaan maailmaa ja avartumaan.

Olennaisen tärkeää lentoliikenne on ollut myös kirkkojen kansainvälisen työn ja ekumenian kannalta.

Rahtikuljetukset lentoteitse puolestaan ovat mahdollistaneet vaikkapa elektroniikkateollisuuden keskittymisen globaaliin etelään. Käytännössä lentoliikenne on synnyttänyt työpaikkoja matkailualalla ja teollisuudessa.

Mutta nyt lentomatkailu on kriisissä. Korona-ajan rajoitteet kävivät lentoyhtiöiden kukkarolle, mikä alkaa nyt näkyä. Lentoja on vähennetty ja niiden hinnat ovat nousseet, kun yhtiöt yrittävät paikata talouttaan. Ilmastonmuutos ja pyrkimys hiilineutraaliuteen saavat myös monen matkustajan miettimään, onko eettisesti väärin lentää.

Satavuotinen unelma lentävästä ihmisestä uhkaa hiipua.

MILLAINEN OLISI maailma ilman lentämistä? Matkustaminen veisi liikaa aikaa ja rajoittuisi vain lähialueille. Maailma pienenisi tuvan lähipiiriin. Moni globaalissa etelässä menettäisi työnsä. Tärkeät tavarat eivät kulkisi. Kriisiapukaan ei ehtisi ajoissa perille.

Onneksi lentämisen turvaamiseksi on kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka tosin vaativat rahoitusta. Keveämmät materiaalit, täydemmät koneet ja biopolttoaineet tekisivät lentämisestä eettisempää. Lentokone voi toimia myös sähköllä. Rajoitteena vain on, ettei sellaista akkua vielä ole, joka mahdollistaisi mannertenväliset lennot.

Luultavasti ratkaisuja tähänkin ongelmaan vielä keksitään, sillä ihmisen luovuus kykenee uskomattomiin suorituksiin. Eihän meidän alunperinkään pitänyt kyetä lentämään.

Freja Özcan

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Edellinen artikkeliLontoon merimieskirkko navigoi Brexitin tyrskyissä
Seuraava artikkeliMari Parkkinen ja Pekka Särkiö toiselle kierrokselle Mikkelin hiippakunnan piispanvaalissa

Ei näytettäviä viestejä