Sinänsä mitättömästä tapauksesta historian virrassa, erään Martti Lutherin halusta käydä akateemista keskustelua katolisen kirkon aneopetuksesta, syntyi isompi häly kuin kukaan ikinä aavisti. Häly tunnetaan maailmalla nimellä reformaatio, Suomessa myös uskonpuhdistus.
Reformaatio sai ratkaisevan sysäyksen 31.10.1517 kun Luther kiinnitti 95 teesiä Wittenbergin linnankirkon oveen.
Tapahtuman muistopäivää seuraava vuosi – meillä Suomessa 30.10.2016 – 5.11.2017 – on reformaation merkkivuosi. Kansainvälisen reformaation juhlinta alkaa Lundissa Etelä-Ruotsissa pidettävällä tilaisuudella, jossa on läsnä myös paavi Franciscus.
Luther pisti 500 vuotta sitten alulle lähtökohdiltaan uskonnollisen uudistuksen, jolla oli myös laajakantoisia maallisia ja yhteiskunnallisia seurauksia.
Reformaatio-liitteessä tämän lehden välissä on kysytty yhteiskuntaelämän vaikuttajalta näkemyksiä reformaation vaikutuksista. Moni heistä muistuttaa, että reformaatio jakoi Euroopan pohjoiseen protestanttiseen ja eteläiseen katoliseen osaan ja että näissä on erilaiset näkemykset valtion roolista.
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo tiivistää: ”Reformaatio on luonut pohjan pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle ja ylipäätään pohjoismaiselle yhteiskuntamallille ja demokratiakäsitykselle.”
Yrittäjä Jari Sarasvuo puolestaan arvioi, että reformaatio lisäsi yhteiskunnallista dynamiikkaa, ”ja sen ansiosta Pohjois-Euroopan käsittämätön vauraus pääsi syntymään”.
Myös lukutaidon leviäminen lasketaan reformaation keskeisiin vaikutuksiin. Kansanedustaja Annika Saarikko (kesk.) sanookin, että on vaikea kuvitella Suomea ilman reformaatiota, sillä se näkyy kaikkialla – ”osaltaan se loi Suomen”.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon omissa puheissa merkkivuoden keskeinen käsite on armo. Se valittiin myös merkkivuoden teemaksi.
Lutherin suuri teologinen oivallus oli ihmisen pelastuminen yksin armosta. Pelastus on pohjimmiltaan Jumalan teko, ei vähimmässäkään määrin ihmisten hyvien töiden tai hurskaan mielenlaadun ansiota.
Kotimaa kertoo seuraavan vuoden ajan reformaation merkkivuoden tapahtumista ja käsittelee laajasti reformaation merkitystä erityisesti alati monimutkaisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi muuttuvassa maailmassa.
Reformaatio ei saa olla vain kunniakasta historiaa, vaan myös elävää nykypäivää.
Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Pääkirjoitus: Sosiaalinen media vahvistaa Aleppon kellojen kumua