Ensi viikon tiistaina on kulunut 74 vuotta siitä, kun amerikkalainen B-29 pommikone pudotti atomipommin Hiroshimaan. 75 000 ihmistä kuoli välittömästi.
Eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, järjestetään joka vuosi 6. elokuuta Hiroshimaan liittyviä tilaisuuksia. On tärkeää, ettei ihmiskunta unohda päivää jolloin ydinpommia käytettiin ensimmäisen kerran tappamaan ihmisiä.
Sodan hirveyden mittakaavasta kertoo se, että Hiroshimassa menehtyneiden määrä oli vain murto-osa kaikista toisessa maailmansodassa kuolleista 62 miljoonasta ihmisestä.
Toista maailmansotaa seurannut kylmä sota ja siihen liittyvä ydinasevarustelu vahvistivat rauhanliikettä. YK:n päivänä eri puolilla Eurooppaa marssittiin rauhan puolesta.
Nämä marssit ovat pääosin jääneet historiaan. Myöskään maailman jakolinjat eivät ole enää niin selkeitä kuin kylmän sodan aikana. Mielenosoituksiin lähdetään nyt muista hyvistä syistä.
***
Vaikka rauhanliike ei saa ihmisiä suurin joukoin liikkeelle, työ rauhan puolesta toteutuu monin tavoin.
Yksi keskeinen osa sitä on ilmastonmuutoksen torjuminen. Siksi on luontevaa, että Suomen Kristillinen Rauhanliike on ottanut ilmastonmuutoksen teemaksi Loviisassa tulevana viikonvaihteena järjestettävässä Rauhanfoorumissa.
Ilmastonmuutos vaikuttaa ankarimmin maailman köyhimpiin alueisiin. Se lisää paineita konflikteihin ja muuttovirtojen syntymiseen.
Kaikki työ ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi sekä elinolosuhteiden parantaminen muilla keinoin, muun muassa koulutuksen kautta, edistää rauhaa.
***
Myös eri uskontojen johtajien välillä käytävät keskustelut lisäävät edellytyksiä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Näitä keskusteluja käydään eri puolilla enenevässä määrin.
Väärän tiedon levittäminen ja siihen perustuva kansan kiihottaminen voi johtaa konflikteihin. Siksi totuuteen pyrkiminen ja oikean tiedon levittäminen on rauhantyötä.
Tässä mielessä kaikki journalistisin periaattein työtä tekevät toimittajat ovat rauhantekijöitä. Joissakin maissa kuten Venäjällä he ovat sitä oman henkensä uhalla.
Kuva: Olli Seppälä