Pääkirjoitus: Tuomasmessu on jäänyt liian vähälle huomiolle

Jeesus ei kaihtanut epäuskoisen kohtaamista. Tästä tuomaspappi emerita Pirjo Kantala muistutti saarnatessaan sunnuntain tuomasmessussa Helsingin Agricolan kirkossa.

Jumalanpalveluselämää koskeva merkittävä innovaatio tuomasmessu vietti viime sunnuntaina 33-vuotissyntymäpäivää. Juhlamessuissa on usein saarnattu Tuomaksen ja Jeesuksen kohtaamisesta, epäuskon ja uskon suhteesta.

Olosuhteiden pakosta jo toista kertaa keväistä syntymäpäivämessua vietettiin ilman läsnäolevaa seurakuntaa.

Pääsiäisviikon valoisa tunnelma nousi kuitenkin tälläkin kertaa esille messun musiikissa, puheissa, saarnassa ja rukouksissa. Tuomaksen epäuskosta huolimatta Kristus nousi kuolleista.

***

Vuosikymmenten aikana tuomasmessu on koonnut Helsingissä ja monissa muissa kaupungeissa kymmeniä tuhansia ihmisiä, joista iso osa ei osallistu seurakuntiensa perinteiseen kello kymmenen jumalanpalvelukseen.

Tämä on iso asia. Välillä on vaikea ymmärtää, miksi tuomasmessun onnistumisen ja pitkäikäisyyden syitä ei ruodita enempää. Mikä on esimerkiksi erilaisen musiikin rooli?

Messu ei näytä saavan merkitystään vastaavaa tilaa kirkon ja jumalanpalvelusten tulevaisuutta koskevassa keskustelussa.

Vaikka tuomasmessun osallistujat ovat ikääntyneet alkuvuosista, uusia sukupolvia on tullut mukaan. Osa vakiokävijöistä on siirtynyt oman paikallisseurakuntansa messuihin, ja hyvä niin.

Tuomasmessu on välitetty suorana lähetyksenä 2000-luvun alusta lähtien Radio Dein kautta. Näin se on palvellut eri paikkakunnilla asuvia ihmisiä.

Striimaukset tuomasmessu aloitti jo vuonna 2010. Tekniikan kehittymisen myötä verkossa lähetettävän kuvan laatu on kehittynyt huomattavasti.

***

Pirjo Kantala puhui saarnassaan myös siitä, ettei usko merkitse vain hengellisiä tunteita, vaan ihmisten kohtaamista arjessa.

Hän puhui toivosta, joka auttaa näkemään eteenpäin, ja uskosta, joka auttaa katsomaan vieläkin kauemmaksi.

Tällaiset sanat tarjosivat evästä pandemian väsyttämille kulkijoille.

Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 16.4.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliKosketuksia ja asun kommentointia – seurakunta­yhtymä selvittää Hämeenlinna-Vanajan kirkko­herraan kohdistuneita häirintä­ilmoituksia
Seuraava artikkeliMysteerikuva: Keiden yhdeksän miehen liperit? – Katso myös edellisen kuvan ratkaisu

Ei näytettäviä viestejä