Maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa käytiin historiallinen oikeusistunto. Kansanedustaja Päivi Räsästä (kd.) syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Historialliseksi oikeusistunnon ja koko siihen liittyvän prosessin tekee myös sen saama kansainvälinen julkisuus.
Yksi peruskysymys on se, merkitseekö uskonnonvapaus vapautta harjoittaa uskontoa vai merkitseekö uskonnonvapaus sananvapautta ilmaista halventaviksi koettuja käsityksiä eri ihmisryhmistä. Milloin Raamatun käyttö ja tulkinta muuttuu rikolliseksi?
***
Oikeudenkäyntiä edeltäneessä tiedotteessaan Päivi Räsänen kirjoitti, että kaikenlainen halventava puhe on vastoin hänen vakaumustaan. Ja että kaikki ihmiset ovat Jumalan kuvia, joilla on yhtäläinen ihmisarvo ja ihmisoikeudet.
Kun kansanedustaja Räsänen kuitenkin kirjoittaa seksuaalivähemmistöjen kohdalla häiriötilasta, synnistä ja häpeästä, on vaikea nähdä tätä kaikkien ihmisten yhtäläistä ihmisarvoa.
Eri asia sitten on, onko oikeuslaitos oikea paikka käsitellä näitä hänen kirjoituksiaan, joista osa on peräisin vuosituhannen alusta. Jatkoa on odotettavissa, sillä Räsänen on ilmoittanut valmiutensa viedä asia tarvittaessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti. Sanan- ja uskonnonvapauteen liittyvät oikeusjutut saattavat lisääntyä Räsäsen tapauksen myötä oikeusistuimissa.
Mahdollisesta käsittelystä eri oikeusistuimissa on myös se seuraus, että Räsänen ja hänen tavallaan ajattelevat saavat näkemyksilleen paljon julkisuutta. Osaltaan oikeudenkäynti vain vahvistanee joissakin piireissä Räsäsen tapaa tulkita Raamattua.
***
Pitkän julkisen uransa aikana Päivi Räsänen on onnistunut luomaan virheellistä mielikuvaa siitä, että hänen seksuaalivähemmistöihin liittyvät kannanottonsa ovat kirkon tai sen jäsenten enemmistön kantoja.
Vähemmistöihin kohdistuneet loukkaavat sanat Raamattuun vetoamalla on tätä virheellistä kuvaa paljon vakavampi asia.
Räsäsen mukaan kyse on lopulta ihmisten pelastumisesta. Siihen liittyvistä asioista päättää kuitenkin ihmisen sijaan yksin Jumala.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 28.1.2022 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.