Pääkirjoitus: Tiukan paikan tullen suomalaiset osaavat olla lähimmäisiään rakastava kansa

Poikkeusolot ja valmiuslaki asettavat Suomen ja suomalaiset uuteen vaiheeseen koronaviruksen torjumisessa.

Arki muuttuu ja on pakko sietää epävarmuutta. Yrittäjät joutuvat talouden suhteen huomattavan vaikeaan asemaan. Ikäihmiset tarvitsevat erityistä suojelua koronan tarttumista vastaan.

***

Poikkeusolojen todellisuudessa pääministeri Sanna Marinin ja presidentti Sauli Niinistön esiintyminen viime päivinä on ollut esimerkillistä johtajuutta.

Puhumalla selkeästi ja rauhallisesti he ovat luoneet uskoa siihen, että tästäkin selvitään.

He molemmat ovat korostaneet sitä, että tämän yhteiskunnan arvoihin kuuluu heikoimmista ja toinen toisestaan huolen pitäminen.

Myös kirkkoherrat joutuvat toteuttamaan johtajuuttaan nyt poikkeusoloissa. Alku on ollut lupaava. Kirkkoherroilla näyttää olevan kykyä sietää painetta sekä reagoida muuttuviin tilanteisiin.

Piispakunnan ohjeistuksen mukaan jumalanpalvelukset jatkuvat, mutta ilman läsnä olevaa kirkkokansaa. Kiitettävän moni seurakunta pystyi jo ennen valmiuslakia viime pyhänä välittämään jumalanpalveluksen verkon kautta.

Korona ja poikkeustila koskevat erityisellä tavalla iäkkäitä ihmisiä ja heidän läheisiään.

Ikäihmisistä vanhimmat ovat kuitenkin sitä sukupolvea, joka on karaistunut elämän ankariin oloihin sotavuosina. Heillä on erityisen arvokasta kokemusta siitä, että tästäkin selvitään.

***

Nobel-kirjailija Albert Camus on kuvannut epidemiaa teoksessaan Rutto. Lääkärinä työskentelevä kirjan päähenkilö pohtii kärsimystä.

Pohdinta päätyy siihen, että keskellä julmuuksia, poikkeustiloja tai ruttoa yksilön ainoa tie löytää rauha on tuntea myötätuntoa.

Suomessa myötätunto on jo toteutunut esimeriksi eri puolilla käynnistyneiden naapuriapujärjestelyjen kautta. Tässä tilanteessa kysytään, miten voin olla avuksi.

Tiukan paikan tullen suomalaiset osaavat olla lähimmäisiään rakastava kansa.

Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 20.3. ilmestyvässä Kotimaa-lehdessä.

Kuva: Jukka Granström

Lue myös:

Arkkipiispa Tapio Luoma: ”On hyvä huomata, miten paljon me tarvitsemme toisiamme”

Kommentti: Piispat tekivät luovan päätöksen, ja poikkeusajan striimattavat jumalanpalvelukset voivat olla uuden alku

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliHelsingin hiippakuntaan peräti 12 uutta rovastia
Seuraava artikkeliPodcast: Mitä ovat ihmeitä tekevät ikonit?

Ei näytettäviä viestejä