Toukokuun viimeisenä päivänä Suomeen saapui kolme äitiä ja yhdeksän alle 10-vuotiasta lasta. He olivat eläneet sitä ennen al-Holin leirillä.
Monilla leirillä olleista aikuisista epäillään olleen yhteyksiä Isis-terroristijärjestöön. Heidät pitää asettaa vastuuseen teoistaan.
Ensin pitää kuitenkin tutkia. Poliisi onkin jo aloittanut esiselvityksen siitä, onko syytä epäillä Suomeen palanneiden äitien syyllistyneen terrorismiin tai muihin rikoksiin. Myös mahdollinen turvallisuusuhka pitää selvittää. Esiselvityksen jälkeen mahdollisesti käynnistyy esitutkinta.
Ennen tutkintaa ei ole tuomioiden aika. Tätä ilmapiiriä oli kuitenkin havaittavissa etenkin suurimman oppositiopuolueen kannanotoissa.
Perussuomalaisilla oli jo tietoa esimerkiksi siitä, että ”nämä ihmiset saavat jatkaa myrkynkylvöään täällä rauhassa ja radikalisoida omia lapsiaan”.
***
Siitä voi olla ainakin varma, että lapsen radikalisoituminen on sitä todennäköisempää, mitä epäinhimillisemmissä oloissa hän joutuu elämään.
Jos ei ole toivoa tulevaisuudesta koulutuksen ja elannon suhteen, radikalisoituminen on kenelle tahansa nuorelle houkutteleva vaihtoehto.
Siksi parhainta terrorisminvastaista työtä on edistää maailman köyhimpien alueiden elinoloja.
Vaikka monessa asiassa maailma on mennyt parempaan suuntaan, syntymäpaikka määrittää edelleen mahdollisuuksia.
***
Luovuttamaton perusasia on, että lapset ovat aina syyttömiä. He eivät ole syyllisiä siihen, millaisiin olosuhteisiin he ovat syntyneet. Olosuhteet ovat aina aikuisten ihmisten tekojen ja tekemättä jättämisten seurausta.
Siksi jokainen al-Holin leirillä elänyt lapsi pitää toivottaa tervetulleeksi Suomeen. Heitä ei pidä leimata radikalisoituneiksi, vaan he ovat lapsia, jotka ovat joutuneet elämään äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa.
Syvän vertauskuvan voi nähdä siinä, että al-Holin lapset palasivat Suomeen valoisaan vuodenaikaan, kesän kynnyksellä. Uusi elämä voi alkaa.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 5.6. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
Kuva: Jukka Granström