Pääkirjoitus: Sinimustan Liikkeen tuomitseminen ei riitä

Sinimusta Liike kerää nimiä voidakseen rekisteröityä puolueeksi. Liikkeen puolueohjelma paljastaa, miten hyytävän pelottavasta liikehdinnästä on kyse.

Puolueohjelma esimerkiksi kannattaa etnisen rekisterin käyttöönottoa, ”jossa käyvät ilmi maassamme asuvien ihmisten etniset, kielelliset ja uskonnolliset taustat”. Tällainen rekisteri oli käytössä natsiajan Saksassa.

***

Puolueohjelman mukaan kaikki vuodesta 1990 alkaen myönnetyt oleskeluluvat ja kansalaisuudet pitäisi ottaa uuteen käsittelyyn. Liike tahtoo lopettaa humanitaarisen maahanmuuton.

Uskontopolitiikkaa käsittelevä osio määrittelee, että suomalainen uskonelämä rakentuu erityisesti luterilaiselle kansalliselle kirkolle, jossa jumalanpalveluselämä toteutuu suomeksi.

Liike ajaa kaksikielisyyden poistamista ja sen kielipolitiikan tavoitteena on yhteiskunta, jossa suomen kieli hallitsee kaikkia sektoreita. Ikään kuin suomenruotsalaiset ja ruotsin kieli eivät kuuluisi keskeisenä osana suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

Liike ei sallisi vieraiden uskontojen näkyvää läsnäoloa julkisessa tilassa. Erikseen mainitaan moskeijat ja minareetit. Puolueohjelma ei ota kantaa synagogien näkymiseen, mutta Kirkko ja kaupunki -lehden artikkeli esittelee Sinimustan Liikkeen johtajan antisemitistisiä näkemyksiä. Jo pelkästään juutalaisvastaisuus osoittaa, miten vaarallisista näkemyksistä on kyse.

***

Helsingin seurakuntayhtymän johto ilmoitti viime viikolla huolestuneensa lisääntyneestä rasistisesta puheesta, josta Sinimusta Liike on yksi esimerkki. Seurakuntayhtymän johto sanoi rasismin olevan syntiä ja ilmaisi tahtonsa puuttua sen juurisyihin.

Synti pitää sanoa synniksi. Sen sanominen tai liikkeen ajamien asioiden tuomitseminen ei kuitenkaan riitä.

Sinimusta Liike pakottaakin selvittämään juurisyitä, sitä mikä suomalaisessa yhteiskunnassa ruokkii fasistista ja rasistista ajattelua. Ja sitä kautta löytää ratkaisu siihen, ettei sinimusta ajattelu saa kasvualustaa.

Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus julkaistaan 12.2.2021 ilmestyvässä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliKommentti: Piispa Mari Leppäsen ensimmäinen saarna oli järisyttävän hyvä ja sisälsi lupauksen
Seuraava artikkeliKommentti: Koronasynti sekoittaa moralismin ja karnevalismin ja paljastaa, kuinka hankalaa syntipuhe on

Ei näytettäviä viestejä