Pääkirjoitus: Seurakuntien ruoka-apua tarvitaan vielä, sillä rakenteet muuttuvat hitaasti

Ruoka-avun tarve kasvoi jopa moninkertaiseksi koronakevään aikana. Tämä käy ilmi ensimmäisestä asiaa koskevasta valtakunnallisesta selvityksestä: Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020 (Tuomo Laihiala ja Reetta Nick).

Kevään aikana ruoka-apua ensimmäistä kertaa hakeneiden tuhansien ihmisten joukkoon kuului lapsiperheitä, lomautettuja, työttömiä ja opiskelijoita.

Seurakuntiin ja järjestöihin kohdistui entistä suurempi paine. Ruoka-avun tarve kasvoi kuitenkin niin paljon, ettei ruokaa aina riittänyt kaikille.

***

Viime vuosina seurakunnissa ruoka-apua on kehitetty entistä yhteisöllisemmäksi. Samalla yhä enemmän käytetään kaupoista saatavaa hävikkiruokaa.

Vähän yli puolet seurakunnista järjesti ennen kevään poikkeusaikaa yhteisiä ruokailuja, joissa seurakuntalaisia oli usein myös valmistamassa ruokaa. Tässä suhteessa kirkko on jo onnistunut toteuttamaan uuden strategiansa mukaista Ovet auki -ajattelua.

Entä se tästä joukosta puuttuva puolet Suomen seurakunnista? Nämä seurakunnat ovat menettämässä paljon, sillä yhteinen ruokapöytä rikastuttaa kaikkia.

Koronan myötä yhteiset ruokahetket on pääosin jouduttu väliaikaisesti keskeyttämään. Valtaosa ruuasta on jaettu paketteina, jonot ovat osittain palanneet katukuvaan.

Ruoka-avussa mukana olevat yhteensä noin tuhat eri toimijaa ovat kuitenkin kehittäneet uusia toimintatapoja, esimerkiksi ruokapakettien kotiinkuljetuksia.

***

Selvityksen mukaan ruoka-aputoimijat haluaisivat puuttua yhteiskunnallisissa rakenteissa niihin syihin, joiden vuoksi ruoka ei riitä kaikille. Siihen, ettei perusturvan taso riitä, etuuksien hakuprosessit ovat byrokraattisia, eikä sosiaaliturvaetuuksia osata hyödyntää.

Edellä mainittujen isojen yhteiskunnallisten rakenteiden muutos ei tapahdu nopeasti. Siksi ruoka-apua tarvitaan vielä.

Seurakuntia tarvitaan jatkossa yhä enenevässä määrin muiden toimijoiden rinnalle jakamaan ruokaa. Ettei yhdenkään alueella asuvan ihmisen tarvitsisi nähdä nälkää.

Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 9.10.2020 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliMiksi seurakunnat eivät hae EU-rahoitusta, asiantuntija ihmettelee
Seuraava artikkeliSana muuttuu aikakauslehdeksi, ilmestymiskerrat vähenevät

Ei näytettäviä viestejä