Tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg allekirjoitti 15.4.1921 maamme ensimmäisen lain oppivelvollisuudesta. Laissa tarkoitettiin sen tieto- ja taitomäärän saavuttamista, joka kuusivuotisessa kansakoulussa annettiin.
Lakia on sittemmin päivitetty, viimeksi viime vuonna. Se korostaa edelleenkin kaikille tarpeellista perusosaamista, sivistystä ja yhdenvertaisuutta.
Oppivelvollisuudesta seuranneen koulutuksen, kansansivistyksen, osaamisen ja tutkimuksen satavuotinen taival on Suomessa tuottanut erinomaisia tuloksia. Suomi on noussut koulutuksen ja työn voimalla.
Oppivelvollisuus ei tarkoita koulupakkoa, mutta asian ytimessä on myös Suomen oivallinen koululaitos. Opettajakunta on hyvin koulutettua, ja alalle riittää halukkaita.
***
Mutta kaikki ei ole hyvin. Vaikka koululaitoksemme on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa, kuulemme myös koulujen ilmapiiriongelmista. Oppilaisiin ja opettajiin voi kohdistua kiusaamista ja väkivaltaa, jopa aseilla uhkailua. Jokin on nyt pielessä. Tällainen kehitys on pysäytettävä.
Monista eri syistä osa lapsista – varsinkin pojista – putoaa kelkasta ja syrjäytyy. Se on myös koulun tappio.
Suurten kaupunkien koulut näyttävät myös eriytyvän. Ongelma on todellinen ja liittyy osittain alueellisiin sosioekonomisiin kehityskulkuihin. Kun koulut leimautuvat hyviksi ja huonoiksi, kierre vain pahenee. Tämä uhkaa yhdenvertaisuutta ja luo uusia ongelmia.
***
Aikoinaan lukutaidon edistämisen Suomessa aloitti kirkko. Sittemmin suomen kielen aseman virallistaminen, kansa- ja oppikoulut, kansanopistot, yleiset kirjastot, sanomalehdistö ja lopulta oppivelvollisuus veivät koko kansan sivistystyötä eteenpäin.
Sata vuotta sitten säädetty oppivelvollisuus velvoittaa myös esivaltaa. Sen on huolehdittava siitä, että koulujen oppimisympäristöt ovat kunnossa ja resurssit riittävät. Tämä on työtä koululaisten, kansakunnan paremman huomisen – ja demokratian puolesta.
Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 9.4.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Pääkirjoitus: Sata vuotta sitten säädetty oppivelvollisuus velvoittaa myös esivaltaa