Pääkirjoitus: Pyyntö Kolumbiasta kertoo, miten erilaisissa todellisuuksissa maailman kristityt elävät

Kolumbian evankelisluterilainen kirkko on yksi maailman pienimmistä luterilaisista kirkkokunnista. Sen jäsenmäärä on noin 1 700. Kolumbiassa on 49 miljoonaa asukasta.

Monille pienille kirkoille yhteistyökumppanit ulkomailla ovat elintärkeitä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Suomen Lähetysseura on ollut 1980-luvulta lähtien yksi Kolumbian evankelisluterilaisen kirkon kumppaneista.

Yli viiden vuosikymmenen ajan Kolumbiaa piinasi sisällissota. Sen seurauksena 250 000 ihmistä kuoli ja seitsemän miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa tai kotimaansa.

Kolme vuotta sitten Kolumbian hallitus ja sissijärjestö Farc solmivat rauhansopimuksen. Silloinen presidentti palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. Maa on elänyt kolme viime vuotta hauraan rauhan tiellä.

Tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan. Osa Farcin entisistä jäsenistä on uhannut tarttua uudestaan aseisiin.

***

Kiristyneestä tilanteesta johtuen Kolumbian luterilaisen kirkon piispa Atahualpa Hernandez Miranda on lähettänyt avunpyyntökirjeen ulkomaisille yhteistyökumppaneilleen, myös Suomen Lähetysseuralle. Piispa pyytää maailman luterilaista yhteisöä työskentelemään ja rukoilemaan Kolumbian rauhan puolesta.

Pyyntö osoittaa osaltaan, miten erilaisissa todellisuuksissa maailman kristityt elävät.

***

Suomessa on eletty ensi vuonna 75 vuotta rauhan aikaa. Luterilaiseen kirkkoon kuuluu yhä lähes 70 prosenttia kansasta, ja kirkolla on suuri ja hyvin koulutettu työntekijäjoukko.

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on myös uhkia. Yksi niistä on vaurauden tuoma itseriittoisuus sekä sisäisiin ristiriitoihin keskittyminen. Tässä tilanteessa muun maailman todellisuus saattaa heijastua liian vähän seurakuntien elämään.

Kun Kolumbian luterilaiset pyytävät rukousta maansa tilanteen puolesta, pyyntöön on syytä vastata.

Samalla suomalaisille seurakunnille tarjoutuu mahdollisuus avartaa näköaloja. Pienen Kolumbian kirkon avunpyyntö voi rikastuttaa suurta kirkkoa.

Pääkirjoitus on julkaistu 12.9.2019 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.

Kuva: Minerva Seppälä

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliKirkon kysely: Nuoret antoivat rippikoulun arvosanaksi 9-, kolme neljästä oppi uutta kristinuskosta
Seuraava artikkeliKolumni: Rajatonta seksuaalista vapautta ei saa julkisesti kritisoida

Ei näytettäviä viestejä